Allahin, Armeliaan Armahtajan nimeen.
Naisten oikeudet ja velvollisuudet islamissa
Kirjoittanut 'Abd al-Ghaffar Hasan.
Suomentanut Ummu Mariam.
Johdanto
Aihetta naisten oikeuksista ja velvollisuuksista
islamissa on usein varjostanut ristiriitaisuus,
henkilökohtaiset mielipiteet ja silkka tietämättömyys.
Vaikka monet oppineet ovat käsitelleet tätä aihetta,
silti on jäänyt tarve keskustella aiheesta laajemmin kuin
usein käsitellään. Maulana 'Abd al-Graffar Hasan,
hädiithin oppinut ja Pakistanin Islamic Ideological
Councilin (islamilaisen ideologisen neuvoston) jäsen,
esitti tämän aiheen alun perin neuvostolle lyhyenä
urdunkielisenä esseenä keskustelua varten. Koska pidin
sitä lyhyenä mutta kuitenkin hyödyllisenä kirjoituksena
aiheesta, käänsin sen englanninkielelle. Olen hyvin
kiitollinen tyttärelleni Khola Hasanille, joka ei
ainoastaan muokannut englanninkielistä versiota,
mutta myös edisti osaltaan sitä ajatuksillaan, täten
antaen kauniin lisän sen materiaaliin.
Toivon, että tämä kirjanen auttaa poistamaan joitakin
niistä väärinkäsityksistä, ennakkoluuloisista
mielipiteistä ja valheellisuuksista, jotka ympäröivät
aihetta naisten oikeuksista ja velvollisuuksista
islamissa.
Naiset islamissa on aihe, joka on ollut kaikenlaisten
kiistojen, väärinymmärrysten ja etenkin väärän tiedon
kohteena. Tämä teos tulee keskustelemaan ja
selittämään tätä aihetta Koraanin ja Allahin lähettilään
(SAAS) Sunnan (sanat, teot eli perimätieto)
täsmällisten opetusten mukaan.
Aluksi koko aiheen tärkein näkökulma on hengellinen
näkökulma. Muslimi hyväksyy, että ginnien ja ihmisten
luomisen tärkein tarkoitus oli, että heidän tulisi palvoa
Allahia, kamppailla Saatanan voimia vastaan ja elää
elämänsä Allahin käskyjen mukaan saavuttaakseen
ikuisen onnen Paratiisissa.
Tohtori Suhaib Hasan
Kappale 1
Miesten ja naisten luomisen tarkoitus
Muslimi hyväksyy, että ginnien ja ihmisten luomisen
tärkein tarkoitus oli, että heidän tulisi palvoa Allahia,
kamppailla Saatanan voimia vastaan ja elää elämänsä
Allahin käskyjen mukaan saavuttaakseen ikuisen onnen
Paratiisissa.
"Enkä Minä (Allah) ole luonut ginnejä ja ihmisiä kuin
palvomaan Minua (Yksin)." (Koraanin jakeen 51:56
merkityksen selitys)
Allah sanoo myös (merkityksen selitys): "…Palvo
Allahia (Yksin, eikä ketään muuta), ja ole kiitollisten
joukossa." (Koraani 39:66)
Toisessa kohtaa Hän sanoo (merkityksen selitys):
"Sano (oi Muhammad (SAAS)): 'Totisesti minua on
käsketty palvomaan Allahia (Yksin) tottelemalla Häntä
ja tekemällä uskonnollisia tekoja vilpittömästi vain
Hänen vuokseen.'" (Koraani 39:11)
Miesten ja naisten yhdenvertaisuus koskien
uskonnollisia velvollisuuksia ja palkkiota
Hengellisessä mielessä islam ei tee eroa miesten ja
naisten välille. Molemmilla on sielu, molemmat luotiin
samaa elämän tarkoitusta varten, molemmilla on
velvollisuus täyttää uskonnolliset velvollisuutensa,
Kaikkivaltias tulee tuomitsemaan molemmat ja
molempia tullaan joko palkitsemaan tai rankaisemaan
heidän henkilökohtaisten tekojensa mukaan. Aina kun
Koraanissa mainitaan ne onnekkaat olennot, jotka
tulevat pääsemään sisään Onnen puutarhoihin
hurskautensa ja hyvien tekojensa vuoksi, siinä
mainitaan miehet ja naiset yhdessä.
"Jokainen, joka tekee oikeamielisiä hyviä tekoja, mies
tai nainen, ja on (oikea) uskova [Allahin ykseyteen
(muslimi)], sellainen tulee käymään sisään Paratiisiin
eikä pienintäkään epäoikeudenmukaisuutta, edes
näqiiran kokoista (täplä taatelin kiven selässä), tule
tapahtumaan hänelle." (Koraanin jakeen 4:124
merkityksen selitys)
"Jokainen, joka tekee oikeamielisiä tekoja - mies tai
nainen - niin kauan kuin hän on tosi uskova, totisesti,
hänelle Me annamme hyvän elämän, ja Me maksamme
hänelle varmasti palkkion suhteessa parhaimpiin
tekoihin, mitä hänellä oli tapana tehdä." (Koraanin
jakeen 16:97 merkityksen selitys)
"Uskovat, miehet ja naiset, ovat äulijää‘ (auttajia,
tukijoita, ystäviä, suojelijoita) toinen toisilleen; he
velvoittavat (ihmisiä) äl-mä'roofiin (islamilaiseen
yksijumalaisuuteen ja kaikkeen, mitä islam käskee
tekemään) ja kieltävät (ihmisiä) äl-munkäristä
(monijumalaisuudesta ja kaikenlaisesta epäuskosta, ja
kaikesta, minkä islam on kieltänyt); he tekevät ässaläätin
(viisi pakollista rukousta) ja antavat äzzäkäätiä
ja tottelevat Allahia ja Hänen lähettilästään.
Allah tulee antamaan Armonsa heille. Varmasti Allah on
Mahtava, Viisas." (Koraanin jakeen 9:71 merkityksen
selitys)
"Totisesti muslimit (ne, jotka alistuvat Allahille
islamissa), miehet ja naiset, uskovat miehet ja naiset
(jotka uskovat islamilaiseen yksijumalaisuuteen),
miehet ja naiset, jotka ovat tottelevaisia (Allahille),
miehet ja naiset, jotka ovat totuudellisia (puheessaan
ja teoissaan), miehet ja naiset, jotka ovat kärsivällisiä
(tehdessään kaikkia niitä velvollisuuksia, joita Allah on
määrännyt tekemään, ja pidättäytyessään kaikesta
siitä, minkä Allah on kieltänyt), miehet ja naiset, jotka
ovat nöyriä (Herransa, Allahin, edessä), miehet ja
naiset, jotka antavat sadäqaa (zäkäätiä ja almuja),
miehet ja naiset, jotka paastoavat (pakollisen paaston
ramädaan-kuukauden aikana ja vapaaehtoista näwääfil
paastoamista), miehet ja naiset, jotka varjelevat
siveyttään (laittomilta seksuaalisilta teoilta), sekä
miehet ja naiset, jotka muistavat Allahia paljon
sydämissään ja kielillään. Allah on valmistanut heille
a n t e e k s i a n n o n j a s u u r e n p a l k k i o n
(Paratiisin)." (Koraanin jakeen 33:35 merkityksen
selitys)
Täten ei voi olla mitään epäilystä, että Tuonpuoleisessa
sekä miehet että naiset tullaan tuomitsemaan.
Jokainen yksilö kantaa omien tekojensa taakan,
jokaista sielua tullaan rankaisemaan sen synneistä ja
palkitsemaan sen tottelevaisuudesta Allahille.
Biologisesti miehet ja naiset ovat kaksi erilaista mutta
toisiaan täydentävää sukupuolta:
Joku saattaa kysyä, jos sukupuolten välillä on sellainen
täydellinen ja kaiken kattava henkinen tasavertaisuus,
miksi tätä samanlaista kohtelua ei ole muissa
oikeuksissa, velvollisuuksissa ja etuoikeuksissa.
Muslimit ja etenkin ei-muslimit kysyvät, miksi miehet
työskentelevät kodin ulkopuolella, kun taas naisia
kannustetaan pysymään kotona, miksi naisten pitää
käyttää higääbiä (huntua), miksi veli saa suuremman
osan perinnöstä kuin hänen sisarensa, miksi mies voi
olla hallitsija mutta nainen ei voi ja niin edelleen, ja
sitten he tekevät johtopäätöksen, että islam kohtelee
naisia alempina olentoina. Laeista ei voi koskaan
keskustella selittämättä niitä ensin. Joten meidän tulee
ensin tarkastella islamille luonteenomaisia
perusperiaatteita, joiden mukaan miehet ja naiset ovat
kaksi erilaista mutta kuitenkin toisiaan täydentävää
sukupuolta. Lääketieteessä on todistettu, että miehillä
ja naisilla on erilaiset biologiset rakenteet ja luonteet.
Allah, Kaikkivaltias, loi tämän biologisen eron ja tietää
sen meitä paremmin. Täten Hän on antanut miehille ja
naisille roolit, joissa kumpikin on toista etevämpi
luonteensa mukaan. Kumpikaan sukupuoli ei ole alempitai
ylempiarvoinen toiseen verrattuna; sen sijaan he
täydentävät toisiaan kuten kokonaisen kaksi
puolikasta. Jokapäiväisessä elämässä näemme
yhteiskunnan koostuvan monista erilaisista ihmisistä,
joista jokainen toimii tietyssä roolissaan pitämässä
yhteiskuntaa koossa. Maanviljelijä ja lääkäri
myötävaikuttavat eri tavalla yhteiskuntaan, mutta
molemmat ovat yhtä tärkeitä. Kumpikin on toista
etevämpi omalla alallaan, ja kumpikin tarjoaa
palveluksia toiselle. Samalla tavoin miehet ja naiset
ovat eri sukupuolia ja toimivat elintärkeissä rooleissa
omilla erinomaisuuden aloillaan.
Naisten arvo islamissa:
Profeetan kertomukset puhuvat naisista ylistyksellä ja
kunnioituksella. Kerran hän (SAAS) sanoi: "Maailma ja
kaikki asiat siinä ovat arvokkaita, ja kaikkein arvokkain
asia maailmassa on oikeamielinen nainen." (Ahmad ja
Muslim)
Hän (SAAS) sanoi myös: "Enkö kertoisi teille miehen
parhaasta aarteesta? Se on oikeamielinen nainen, joka
miellyttää miestä, kun tämä katsoo häntä, joka
tottelee, kun häntä käsketään, ja joka varjelee itseään,
kun tämä on poissa."
Profeetta (SAAS) sanoi: "Naiset ja parfyymi on tehty
minulle rakkaaksi teidän maailmastanne, ja silmieni
viileys on rukouksessa." (Ahmad ja an-Nasaa‘ee)
Äidin kunnia islamissa:
Kuuluisassa tapauksessa mies tuli Profeetan (SAAS)
luokse ja kysyi: "Oi Allahin lähettiläs, kenellä on suurin
oikeus ystävällisyyteeni ja huolenpitooni?" Hän (SAAS)
vastasi: "Äidilläsi." "Sitten kenellä?" Hän (SAAS)
vastasi: "Äidilläsi." "Sitten kenellä?" Hän (SAAS)
vastasi: "Äidilläsi." "Sitten kenellä?" Hän (SAAS)
vastasi: "Isälläsi." (Ahmad ja Abu Dawud)
Myös Koraanissa käsitellään molemmille vanhemmille, ja
erityisesti äidille, kuuluvaa suunnatonta kunniaa ja
kunnioitusta: "Me olemme määränneet ihmistä
(olemaan kuuliainen ja hyvä) vanhemmilleen. Hänen
äitinsä kantoi häntä heikkoudessa ja vaivalla
heikkouden ja vaivan jälkeen, ja hänen vieroittamisensa
on kahden vuoden iässä - antakaa kiitos Minulle ja
vanhemmillenne. Minun luonani on viimeinen
määränpää." (Koraanin jakeen 31:14 merkityksen
selitys)
Tyttöjen kasvattamisen palkkio:
Aikana, jolloin poikalasten syntymää pidettiin arvossa
ja tyttölapsia haudattiin elävältä häpeän ja köyhyyden
vuoksi, Profeetta (SAAS) on sanonut: "Jokainen, joka
huolehtii kahdesta tytöstä, kunnes he saavuttavat
täysi-ikäisyyden, hän ja minä tulemme menemään
sisään Paratiisiin yhdessä kuten nämä kaksi
(sormea)." (Muslim ja at-Tirmidhi)
Kappale 2
Koti
Miesten ollessa fyysisesti voimakkaampi sukupuoli
naisen biologinen luonne tekee hänestä etevämmän
perheenemäntänä. Hän yksin voi tulla raskaaksi, kantaa
ja synnyttää lapsen, ja sitten imettää vauvaa. Hänen
lempeä, huolehtiva ja itsensä uhraava luonteensa
soveltuu parhaiten lasten kasvattamiseen ja kodista
huolehtimiseen. Jos sanotaan, että hänen tulisi vielä
hankkia elatuksensa, se olisi vääryys, jota on
mahdotonta hyväksyä, ja se vihjaa, että kaikki hänen
kotinsa ja lastensa hyväksi tekemänsä työ on
arvotonta ja sitä tulee täydentää (kodin) ulkopuolisella
työllä. Naisen pitää jo toimia yhteiskunnassa suuressa
ja jalossa roolissa uuden sukupolven äitinä, roolissa,
jossa yksikään mies ei voi vaatia kunnianosoituksia.
Hänen loistava roolinsa äitinä on syy siihen, että hän
on oikeutettu saamaan lapsilta kolminkertaisen
kiintymyksen isään verrattuna.
Miesten ja naisten rooleja käsitellään Koraanissa
seuraavasti (merkityksen selitys): "Miehet ovat naisten
suojelijoita ja elättäjiä, koska Allah on tehnyt toisesta
toista etevämmän, ja koska he kuluttavat varoistaan
(heidän elättämisekseen). Siksi oikeamieliset naiset
ovat tottelevaisia (Allahille ja aviomiehelleen), ja
vartioivat aviomiehensä poissa ollessa sitä, mitä Allah
käskee heitä vartioimaan (siveyttään ja aviomiehensä
omaisuutta)…" (Koraani 4:34)
Tämä jumalallinen käsky kuvailee miestä qawwääminä
(elättäjänä) ja naista qaanitana (tottelevaisena) ja
hääfidhatun lil-ghaibina (salatun suojelijana). Jae antaa
kaksi syytä sille, miksi miehiä kutsutaan elättäjiksi.
Ensiksi, koska "Allah on tehnyt toisesta toista
etevämmän", mikä tarkoittaa, että Hän on tehnyt
miehistä fyysisesti voimakkaampia ja taipuvaisempia
luomaan uraa kodin ulkopuolella. Ihmiskunnan historia
on aina osoittanut, että miehet aina alkukantaisimmista
teknologisimmin suuntautuneisiin ovat hankkineet
ruuan, ylläpitäneet lakia ja järjestystä yhteisössä,
käyneet sotaa vihollisia vastaan ja tehneet
tutkimusmatkoja uusien maiden, seikkailujen, ruuan ja
jopa piilotetun aarteen etsimiseksi. Naiset ovat
pääasiallisesti pysyneet kotona suoden vakaan
elinympäristön lapsille.
Toinen syy on se, että "he kuluttavat varoistaan
(heidän elättämisekseen)". Miehellä on velvollisuus
huolehtia perheestään taloudellisesti, ja kun hän menee
naimisiin, hänen edellytetään maksavan myötäjäiset
vaimolleen. Kotinsa linnassa aviomies on hallitsija, ja
vaimo on hänen tukipilarinsa. Kaikissa järjestelmissä voi
olla vain yksi hallitsija; auto, jossa on kaksi ajajaa, maa,
jolla on kaksi kuningasta, tai armeija, jolla on kaksi
kenraalia, olisivat kaikki täydessä kaaoksessa ja
epäjärjestyksessä. Täten mies on laitettu johtamaan
kotiaan, mutta tämä on velvollisuus, ei etuoikeus.
Molemmilla sukupuolilla on oikeuksia toistensa suhteen:
Sukupuolten erilaiset roolit tarkoittavat, ettei yhtä
sukupuolta ole koskaan kuormitettu kaikilla
velvol l isuuksil la toisen nauttiessa kaikista
etuoikeuksista. Sen sijaan heillä molemmilla on
henkilökohtaisia velvollisuuksia ja etuoikeuksia.
Koraanissa sanotaan tätä koskien (merkityksen
selitys): "…Heillä (naisilla) on oikeuksia (aviomiestensä
suhteen mitä tulee elinkustannuksiin) samanlaiset (kuin
heidän aviomiestensä oikeudet) heidän suhteensa
(mitä tulee tottelevaisuuteen ja kunnioitukseen), mikä
on kohtuullista, mutta miehillä on (vastuun) asema
heidän yl itseen . Allah on Kaik k i v a l t i a s ,
Kaikkiviisas." (Koraani 2:228)
Kappale 3
Asiat, joissa miehiä ja naisia kohdellaan
samalla tavoin,
tai joissa naisia suositaan
Tämä kappale käsittelee asioita, joista kiistellään vähän
tai ei lainkaan.
1. Koulutus
Allahin lähettiläs (SAAS) sanoi kerran: "Jokaisen
muslimin on pakollista hankkia tietoa." (At-Tabaraani)
Tämä kertomus pätee yhtä lailla miehiin kuin naisiinkin.
"Tieto" viittaa tässä yhteydessä ensisijaisesti Koraanin
ja Sunnan tietoon, sillä yhdenkään muslimin ei tulisi olla
tietämätön uskostaan, mutta se kattaa myös
yleissivistyksen alueet, jotka voivat myötävaikuttaa
yhteiskunnan hyvinvointiin. Juuri tietämättömyys
uskonnosta muslimien keskuudessa on johtanut siihen,
että miehet sortavat naisia, koska he uskovat sen
olevan sallittua. Naiset eivät vaadi Allahin heille
antamia oikeuksia, koska he ovat niistä tietämättömiä,
ja lapset kasvatetaan säilyttämään vanhempiensa
hullutukset. Kautta islamilaisen historian sekä miehet
että naiset ovat hankkineet arvostusta oppineina ja
uskon opettajina. Rigäälin (hädiithin kertojien) kirjat
sisältävät monien etevien naisten nimiä alkaen
'Aishasta ja Hafsasta (RAA).
2. Palvonta
Aiemmin on jo keskusteltu yksityiskohtaisesti siitä,
että sekä miehet että naiset ovat Allahin orjia ja että
heillä on velvollisuus palvella ja totella Häntä. Miesten
ja naisten tulee rukoilla, paastota, antaa
hyväntekeväisyyteen, tehdä pyhiinvaellus, pidättäytyä
aviorikoksesta, välttää kiellettyä, kehottaa hyvään sekä
kieltää pahasta ja niin edelleen. Naisten äidin rooli, joka
ei lopu tiettynä aikana vaan on kellon ympäri kestävä
ura, on syy siihen, miksi heidän ei tarvitse rukoilla viittä
päivittäistä rukoustaan moskeijassa, eikä tarvitse
osallistua gumu'ä rukoukseen. Kuitenkin jos he
haluavat käydä moskeijassa, kenelläkään ei ole oikeutta
estää heitä.
3. Hyväntekeväisyyden teot
Sekä miehiä että naisia rohkaistaan antamaan
hyväntekeväisyyteen, eikä ole mitään, mikä estäisi
naista antamasta hyväntekeväisyyteen hänen
aviomiehensä tuloista. 'Aisha (RAA) kertoi Allahin
lähettilään (SAAS) sanoneen: "Nainen tulee saamaan
palkkion (Allahilta) jopa kun hän antaa
hyväntekeväisyyteen miehensä ansioista. Aviomies ja
rahastonhoitaja (joka säilyttää rahoja aviomiehen
puolesta) palkitaan myös, ilman että kenenkään heidän
palkkionsa vähenee."
Asmaa‘ (RAA) sanoi kerran Profeetalle (SAAS): "Oi
Allahin lähettiläs, minulla ei ole mitään, paitsi se, mitä
Zubair (hänen aviomiehensä) tuo kotiin." Profeetta
(SAAS) sanoi hänelle: "Oi Asmaa‘, anna
hyväntekeväisyyteen. Älä lukitse sitä, ettei
toimeentulosi lukkiintuisi."
4. Oikeus omistaa rikkauksia ja omaisuutta
Naisella on oikeus pitää omaisuutensa tai rikkautensa,
olivatpa ne ansaittuja tai perittyjä, ja hän voi kuluttaa
ne haluamallaan tavalla. Tämä oikeus annettiin
länsimaiselle naiselle vasta äskettäin, ja intialaisten
naisten piti odottaa vuoteen 1956, ennen kuin he
saivat oikeuden, jota musliminaiset ovat aina pitäneet
itsestäänselvyytenä. Koraanissa sanotaan oikeudesta
henkilön ansioihin (merkityksen selitys): "Älkääkä
toivoko asioita, joissa Allah on tehnyt jotkut teistä
toisia etevimmiksi. Sillä miehille on palkkio siitä, mitä he
ovat ansainneet, (ja samoin) naisille on palkkio siitä,
mitä he ovat ansainneet, ja pyydä Allahilta Hänen
Anteliaisuudestaan. Varmasti Allah on aina
Kaikkitietävä kaikesta." (Koraani 4:32)
5. Mielipiteen ilmaisemisen vapaus
On harvoja yhteiskuntia, joissa tavallinen kansalainen
voi kohdata hallitsijan kasvoista kasvoihin ja haastaa
tämän menettelytavan. Jopa harvemmissa
yhteiskunnissa naisten annetaan olla niin uskaliaita,
kuitenkin islamilainen ihanne on aina ollut avoin ja
helposti lähestyttävä. Kuuluisa tapaus, johon liittyy
'Umar (RAA), toinen oikein johdatettu kalifi,
havainnollistaa osuvasti tätä ilmaisun vapautta. 'Umar
(RAA) seisoi kerran puhujakorokkeella nuhtelemassa
ihmisiä ankarasti ja määräsi, ettei heidän tule asettaa
kohtuuttomia määriä myötäjäisiksi avioliiton solmimisen
hetkellä. Nainen nousi ylös ja huusi: "'Umar! Sinulla ei
ole mitään oikeutta sekaantua asiaan, jonka Allah,
Kaikkivaltias, on jo säätänyt Koraanissa (merkityksen
selitys): "Mutta jos te aiotte vaihtaa vaimon toiseen ja
olette antaneet yhdelle heistä qintaarin (kultaa eli
suuren määrän mähriksi), älkää ottako pienintäkään
osaa siitä takaisin; ottaisitteko sen vääryydellä ilman
oikeutta ja ilmeisellä synnillä?" (Koraani 4:20)." Kun
'Umaria (RAA) oli muistutettu tästä jakeesta, hän
peruutti määräyksensä sanoen: "Minä olen väärässä ja
hän (nainen) on oikeassa."
6. Gihäädiin osallistuminen
Taistelutanner on paikka, joka pelottaa useita miehiä
puhumattakaan naisista. Sodan aggressiivisen ja
väkivaltaisen luonteen johdosta vain miehillä on
velvollisuus osallistua gihäädiin (pyhään taisteluun
Allahin Asiassa), kun taas naiset on vapautettu siitä.
Eräs nainen pyysi kerran Profeettaa (SAAS) antamaan
naisille lupa osallistua gihäädiin miesten kanssa sen
erinomaisuuden ja mugäähidiineille (muslimitaistelijoille)
luvatun rajoittamattoman Tuonpuoleisessa saatavan
palkkion vuoksi. Profeetta (SAAS) vastasi: "Heille on
gihääd ilman taistelua", mikä viittasi häggiin ja 'umraan.
Siitä huolimatta Profeetta (SAAS) antoi naisille luvan
huolehtia haavoittuneista ja tarjota muonaa
mugäähidiineille joissakin taisteluissa. Eräs nainen
ghifäärin heimosta tuli suuren naisjoukon kanssa
Profeetan (SAAS) luokse, kun tämä ol i
valmistautumassa lähtemään Khaibärin valloitukseen.
Hän (nainen) sanoi: "Oi Allahin lähettiläs, me haluamme
seurata sinua tälle matkalle, niin että saatamme hoitaa
haavoittuneita ja auttaa muslimeja." Profeetta (SAAS)
vastasi: "Tulkaa, antakoon Allah siunauksensa teille."
Umm 'Ateyya (RAA), änsaari-nainen, sanoi kerran:
"Olen osallistunut seitsemään taisteluun Profeetan
(SAAS) kanssa. Minulla oli tapana vartioida
mugäähidiinien kameleja heidän poissa ollessaan, laittaa
ruokaa, hoitaa haavoittuneita ja pitää huolta sairaista."
Mu'adh ibn Jabal (RAA) kertoi, että hänen serkkunsa
Asmaa‘ bint Yazid tappoi yhdeksän roomalaissotilasta
telttakepillä Järmuukin taistelun aikana.
7. Vapaus valita aviomies
Tytön holhoojalla, olipa tämä hänen isänsä, veljensä,
enonsa tai setänsä, on tärkeä rooli tytön avioliitossa,
kuten sopivan puolison löytämisessä hänelle. Mutta se
ei anna holhoojalle missään tapauksessa oikeutta
pakottaa valintaansa tytölle vastoin tämän tahtoa.
Tytöllä on oikeus hyväksyä tai hylätä holhoojan valinta,
tai valita itse. Nainen nimeltä Khansaa‘ bint Khidaam
(RAA) tuli kerran Profeetan (SAAS) luokse ja valitti:
"Isäni on pakottanut minut menemään naimisiin
serkkuni kanssa kasvattaakseen arvostustaan
(ihmisten silmissä)." Profeetta (SAAS) sanoi hänelle,
että hänellä oli oikeus purkaa tämä avioliitto ja valita
kenet tahansa, jonka kanssa hän halusi mennä
naimisiin. Hän vastasi: "Hyväksyn isäni valinnan, mutta
tarkoitukseni oli ilmoittaa naisille, ettei isillä ole mitään
oikeutta sekaantua avioliittoon." (Ahmad, an-Nasaa‘ee
ja ibn Maaja)
8. Naisen takuu sodassa on hyväksyttävä
Jos nainen antaa takuut sotavangille tai antaa tälle
turvapaikan, hänen takuunsa hyväksytään. Ummu
Haani (RAA), Profeetan (SAAS) serkku, sanoi hänelle
(SAAS) Mekan valloituksen jälkeen: "Olen antanut
turvapaikan kahdelle mieheni sukulaiselle." Profeetta
(SAAS) sanoi: "Oi Ummu Haani, me olemme antaneet
turvapaikan niille, joille sinä olet antanut turvapaikan."
Toisen kertomuksen mukaan Ummu Haani (RAA) antoi
turvapaikan miehelle, mutta hänen serkkunsa 'Ali
(RAA) yritti tappaa miehen. Ummu Haani (RAA) valitti
asiasta Profeetalle (SAAS), joka hyväksyi sen, että hän
oli antanut turvapaikan miehelle.
9. Oikeus lasten huoltajuuteen
Avioero on erityisen tuskallinen ja vaikea, kun
avioparilla on lapsia, ja huoltajuuden antamisessa
kummallekaan osapuolelle on vaikeuksia. Länsimaisen
lain mukaan sekä isän että äidin tulee todistaa
oikeudelle, että he ovat kykenevämpiä huolehtimaan
lapsista, ja tähän usein liittyy toisen osapuolen
parjaamista oman huoltajuusvaatimuksen
vahvistamiseksi. Islamilaisessa laissa on oma selkeä
päätöksensä tästä aiheesta. Nuorten poikien ja
tyttöjen huoltajuus kuuluu äidille. Poika pysyy äitinsä
luona, kunnes hän on noin seitsemän- tai
yhdeksänvuotias, minkä jälkeen hänen isänsä huolehtii
hänestä. Tytär pysyy äitinsä luona, siihen asti kunnes
hän menee naimisiin. Poikkeuksena on tilanne, jossa äiti
menee uudelleen naimisiin, missä tapauksessa
huoltajuus voidaan antaa jollekin muulle, kuten tytön
isoäidille tai tädille. Tämä perustuu Profeetan (SAAS)
sanoihin eronneelle naiselle: "Oikeutesi lapsen
huoltajuuteen on suurempi, niin kauan kuin et mene
uudelleen naimisiin."
10. Osallistuminen yhteistyössä hyvän edistämiseksi ja
pahan poistamiseksi
Koraanissa käsitellään tätä aihetta selkein sanakääntein
(merkityksen selitys): "Uskovat, miehet ja naiset, ovat
äulijää‘ (auttajia, tukijoita, ystäviä, suojelijoita) toinen
toisilleen; he velvoittavat (ihmisiä) äl-mä'roofiin
(islamilaiseen yksijumalaisuuteen ja kaikkeen, mitä
islam käskee tekemään) ja kieltävät (ihmisiä) älmunkäristä
(monijumalaisuudesta ja kaikenlaisesta
epäuskosta, ja kaikesta, minkä islam on kieltänyt); he
tekevät äs-saläätin (viisi pakollista rukousta) ja antavat
äz-zäkäätiä ja tottelevat Allahia ja Hänen
lähettilästään. Allah tulee antamaan Armonsa heille.
Varmasti Allah on Mahtava, Viisas." (Koraani 9:71)
Kappale 4
Asiat, joissa miehiä ja naisia kohdellaan
erilaisina
Tämä kappale käsittelee ja lieventää asioita, jotka
nostattavat eniten kysymyksiä ja kritisismiä.
1. Higääb
Muslimimiesten ja -naisten tulee täyttää hyvin erilaisia
vaatimuksia koskien sätriä (vartalon osat, jotka tulee
peittää). Seuraava jae käsittelee naisten sätrin
noudattamista kotona, jossa ainoastaan läheiset miesja
naispuoliset perheenjäsenet voivat olla vapaassa
kanssakäymisessä (merkityksen selitys): "Sano
uskoville naisille, että laskevat katseensa (kiellettyjen
asioiden katsomisesta) ja suojaavat yksityisiä osiaan
(laittomilta seksuaalisilta teoilta), eivätkä näytä
koristuksiaan, paitsi sen, mikä on näkyvää, ja että
vetävät viittansa kauttaaltaan gujuubihinnansa
(vartalonsa, kaulansa ja povensa) ylle. Heidän ei tule
paljastaa koristuksiaan paitsi aviomiehilleen tai isilleen
tai apeilleen tai pojilleen tai aviomiehensä pojille tai
veljilleen tai veljiensä pojille tai sisariensa pojille tai
(muslimi) naisilleen (siskoilleen islamissa) tai
(naispuolisille) orjilleen, jotka heidän oikea kätensä
omistaa, tai vanhoille miespalvelijoille, joilla ei ole
seksuaalisia haluja, tai pienille lapsille, joilla ei ole tajua
naissukupuolesta. Älkääkä antako heidän tömistää
jalkojaan, niin etteivät heidän salassa olevat
koristuksensa paljastuisi. Kaikki te pyydätte Allahia
antamaan anteeksi teille kaikille, oi uskovat, jotta
olisitte menestyksekkäitä." (Koraani 24:31)
Naiset voivat täten paljastaa kaunistautumisesineensä,
kuten meikin ja korut, muille siveellisille naisille ja vain
niille miehille, jotka on lueteltu edellä mainitussa
jakeessa.
Muiden ihmisten edessä Profeetan vaimoja ja kaikkia
musliminaisia on käsketty täyttämään higääbin
vaatimukset käyttämällä gilbääbiä, joka on pitkä ulompi
vaate, joka peittää koko vartalon. "Oi Profeetta! Sano
vaimoillesi ja tyttärillesi ja uskovien naisille, että he
vetäisivät heidän viittansa (huntunsa) kauttaaltaan
ruumiinsa ylle. Se tulee olemaan parempi, että heidät
tunnettaisiin (vapaiksi kunniallisiksi naisiksi), niin ettei
heitä kiusattaisi. Allah on Anteeksiantava,
Armelias." (Koraanin jakeen 33:59 merkityksen selitys)
Islam ei salli miesten ja naisten vapaata
kanssakäymistä läheisen perhepiirin ulkopuolella, ja siitä
huolimatta että käyttäisi higääbiä, länsimainen
kanssakäyminen ei ole sallittua, kuten opiskelu- ja
työpaikoilla tapahtuu. Koraanissa sanotaan uskoville
miehille Profeetan (SAAS) aikana (merkityksen selitys):
"…Kun kysytte jotain haluamaanne (hänen
vaimoiltaan), kysykää heiltä verhon takaa. Se on
puhtaampaa teidän sydämillenne ja heidän
sydämilleen…" (Koraani 33:53)
Profeetan (SAAS) vaimot olivat esikuvia kaikille naisille
ja heitä pidettiin kaikkien uskovien äiteinä. Jos heille
pystyi puhumaan vain verhon takaa kiusauksen ja
säädyttömyyden välttämiseksi, kuinka paljon suurempi
tarve sitten on sellaiselle verholle, kun kyseessä ovat
tavalliset naiset, jotka voivat olla paljon suuremman
kiusauksen lähteitä? Profeetan (SAAS) ajasta on myös
selvää, että kumppanien (RAA) mielessä tämä jae ei
viitannut ainoastaan Profeetan (SAAS) vaimoihin, vaan
koski myös heidän naisiaan, mille Profeetta (SAAS)
antoi täyden hyväksyntänsä. Yllä mainitussa jakeessa
annettu syy sellaiselle verholle on, että "se on
puhtaampaa teidän sydämillenne ja heidän sydämilleen"
ja toisesta jakeesta voimme lukea (merkityksen
selitys): "Sano uskoville miehille, että laskevat
katseensa (kiellettyjen asioiden katsomisesta), ja että
suojaavat yksityiset osansa (laittomilta seksuaalisilta
teoilta). Se on puhtaampaa heille. Totisesti Allah on
täysin tietoinen siitä, mitä he tekevät." (Koraani
24:30)
Islam haluaa saada aikaan puhtaan yhteiskunnan, jossa
ei ole mahdollisuutta edes silmien aviorikokselle.
Sukupuolten välinen vapaa kanssakäyminen on
kiellettyä, miehiä ja naisia neuvotaan menemään
naimisiin nuorena, niin että he voivat tyydyttää halunsa
laillisesti. Kaikkia, niin miehiä kuin naisiakin, kehotetaan
myös "laskemaan katseensa" julkisilla paikoilla, niin
ettei silmää voida käyttää Saatanan välineenä.
Käyttämällä higääbiä naisen arvokkuus ja säädyllisyys
ovat turvattuina. Hänen vaatetuksensa tekee selväksi,
ettei hän ole kauneuttaan mainostava "myyntitavara",
eikä ole tarjolla miesten himokkaille silmille ja
vihellyksille. Emme tarvitse suurta muistutusta meitä
ympäröivästä moraalittomasta yhteiskunnasta, jossa
miehet ja naiset ovat keskinäisessä kanssakäymisessä
käyttäen säädyttömiä vaatteita ja jossa aviorikosta
paheksutaan ainoastaan, jos siihen syyllistyy
naimisiinmenon jälkeen. Ennen avioliittoa ihmisiä
kannustetaan kokeilemaan eri partnereita, ja siitä
seuraavat uskottomuus, kurjuus, kateellisuus sekä
turvattomuus ovat sellaisen elintavan välttämättömiä
seurauksia. Muslimit voivat hyvin tuntea turvaa ja
varmuutta islamilaisen moraali- ja pukeutumissääntöjen
puitteissa, mutta he usein jäljittelevät liikaa eimuslimien
käytöstä miellyttääkseen heitä.
2. Monivaimoisuus
Miehen on sallittu mennä naimisiin korkeintaan neljän
naisen kanssa, edellyttäen että hän kohtelee heitä
tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Jos hän ei
kykene elättämään enempää kuin yhden vaimon tai
pelkää, ettei voi olla oikeudenmukainen heidän välillään,
hänen pitäisi pysyä yksivaimoisena. Monivaimoisuuden
ensisijainen tarkoitus on huolehtia sotaleskistä ja
-orvoista. Miesten määrä laskee väistämättä missä
tahansa yhteisössä suuren sodan jälkeen ja
monivaimoisuus on ainoa säädyllinen ratkaisu yksin
jääneille leskille ja orvoille. Sellaisissa tilanteissa naiset
saattavat turvautua luonnottomaan yksinelämään tai
moraalittomaan ja syntiseen elämään. Islam myös
tiukasti kieltää avioliiton ulkopuoliset seksuaaliset
suhteet, ja jälleen monivaimoisuus on ainoa säädyllinen
ja kunniallinen ratkaisu sellaisissa tapauksissa, joissa
mies haluaa useamman kuin yhden partnerin.
Nykyään laajalle levinnyt käytäntö, jossa miehillä on
vaimoja samoin kuin rakastajattaria, on alentavaa
kaikille osallisina oleville naisille; se on epärehellisyyttä
ja aiheuttaa sanoin kuvaamatonta kurjuutta. Kun mies
menee naimisiin useammin kuin kerran, kaikki osalliset
naiset ja lapset ovat laillisia, minkä lisäksi miehen tulee
myös ottaa täysi vastuu kaikista aloittamistaan
suhteista.
3. Naisten todistus
Koraanissa lausutaan selvästi, että kahden naisen
todistus on vastaava kuin yhden miehen antaen syyn,
että jos yksi (naisista) unohtaa, toinen voi muistuttaa
häntä (merkityksen selitys): "…Tuokaa kaksi todistajaa
miehistänne. Jos kahta miestä ei ole (saatavilla), sitten
yksi mies ja kaksi naista, sellaisia, jotka sovitte
todistajiksi, niin että jos yksi heistä (kahdesta
naisesta) erehtyy, toinen voi muistuttaa
häntä…" (Koraani 2:282)
Oikeudessa todistaminen voi olla pelottava kokemus,
varsinkin kun oikeusjärjestelmä koostuu pääasiallisesti
miehistä, joten naiset voivat tukea toisiaan
moraalisesti samoin kuin muistuttaa toisiaan. Se on
vakava ja raskas velvollisuus, jota on kevennetty
naisille.
On olemassa neljä tilannetta, joissa tarvitaan todistajia:
a Rikokset, jotka liittyvät rikosoikeudellisiin
määräyksiin ja kostoon. Jos sekä miehiä että naisia
on saatavilla, miehet kutsutaan todistamaan, eikä
naisia kutsuta.
b
c Taloudellisissa asioissa, jotka liittyvät
varallisuuteen ja omaisuuteen, jotka ovat yleensä
miesten aloja, kahden miehen todistus
hyväksytään. Jos miehiä ei ole saatavilla, yhden
miehen ja kahden naisen (todistus) hyväksytään.
d
e Vain naisia koskevissa asioissa, kuten raskaus,
synnytys ja seksuaaliset vajavuudet, yhden naisen
todistus hyväksytään.
f
g Rikostapauksissa, joissa vain naiset ovat
todistajina, neljä imaamia (uskonnollista johtajaa)
[Abu Hanifa rahimähullaah (k. 150 AH), Malik ibn
Anas rahimähullaah (k. 179 AH), ash-Shafi'i
rahimähullaah (k. 204 AH) ja Ahmad ibn Hanbal
rahimähullaah (k. 241 AH)] ovat yksimielisiä siitä,
etteivät he hyväksy naisten todistusta. He
järkeilevät, että sellaisissa tapauksissa kuten
murha tai raiskaus, naiset ovat tunteellisia ja
saattavat hämmentyä. Sellaisesta todistuksesta
tulee epäilyttävä, ja shärii'än (islamilaisen lain)
periaate on, että mikä tahansa epäilys todisteesta
mitätöi todisteen ja tekee sen pätemättömäksi.
h
Tässä yhteydessä ädh-dhähirii koulukunta on
l u o t e t t a v a m p i . Se l a u suu, e t t ä j o s
rikostapauksessa todistajina on vain naisia, heidän
todistuksensa hyväksytään sen periaatteen
mukaan, että kahden naisen todistus on vastaava
kuin yhden miehen todistus. Joten aviorikoksen
tapauksessa neljän miehen tai kahdeksan naisen
todistus hyväksytään. He esittävät syyksi, että jos
naisten todistus hylätään kokonaan sellaisissa
tapauksissa, monet rikokset jäisivät rankaisematta.
On tieteellinen tosiasia, etteivät naiset pysty
selittämään tapahtumien perinpohjaisia yksityiskohtia
samalla tarkkuudella, johon miehet pystyvät. Monissa
tutkimuksissa on vahvistettu tämä tosiasia, esimerkiksi
tohtori Hardingin tutkimuksessa, joka on esitetty
hänen kirjassaan "The Way of All Women" (Kaikkien
naisten tapa). Yhden hädiithin mukaan Profeetta
(SAAS) kuvaili naisten olevan epätäydellisiä järkeilyssä
ja uskonnollisissa tavoissa, koska heidät on vapautettu
päivittäisestä viidestä rukouksesta ja paastoamisesta
h e i d ä n k u u k a u t i s t e n s a a j a k s i . H e i d ä n
epätäydellisyytensä järkeilyssä on otettu huomioon
laillisen todistuksen alalla. Todistuksen antaminen
oikeudessa on vakava velvollisuus, josta nainen on
vapautettu, aivan kuten hänen ei tarvitse rukoilla viittä
päivittäistä rukoustaan moskeijassa, eikä osallistua
perjantairukoukseen.
4. Perintöoikeus
Tytär saa puolet siitä perinnönosasta, jonka poika saa
seuraavan Koraanin määräyksen mukaisesti
(merkityksen selitys): "Allah käskee teitä lapsienne
(perintöä) koskien: miespuoliselle osa, joka on yhtä
suuri kuin kahden naispuolisen osa…" (Koraani 4:11)
Jos tyttärellä ei ole veljiä ja vain naiset ovat perijöitä,
silloin tämä periaate ei päde. Ensisilmäyksellä sääntö,
jonka mukaan nainen saa puolet miehen saamasta
osasta, vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, mutta on
tosiasiassa anteliaampi naiselle. Se perustuu shärii'än
periaatteeseen: "Edut velvollisuuden tason mukaan".
Esimerkiksi veli perii kaksinkertaisen määrän kuin hänen
siskonsa. Siskon perimä osa on hänen, eikä hänen
tarvitse kuluttaa siitä kenenkään hyväksi, ei edes
aviomiehensä hyväksi, vaikka tämä olisi köyhä. Veli on
kuitenkin velvollinen elättämään perheensä, johon
kuuluu hänen naimaton sisarensa, elossa oleva
vanhempi, vaimo ja lapset. Kun hän menee naimisiin,
hänen tulee maksaa myötäjäiset vaimolleen, samoin
kuin elättää tätä koko heidän avioliittonsa ajan. Sisko
sen sijaan saa myötäjäiset ja hänen miehensä elättää
häntä. Kaikki hänen tulonsa ja hänen osuutensa
perinnöstä ovat yksinomaan hänen, eikä hänen
perheensä voi puuttua niiden kuluttamiseen.
Vaikuttaa siltä, että tämä sama viisaus on 'äqiqaseremoniassa,
kun kaksi lammasta teurastetaan pojan
syntyessä, ja yksi lammas teurastetaan tytön
syntyessä. Periaatteella "edut velvollisuuden mukaan"
on laajoja käyttötapoja islamissa.
Esimerkiksi taistelun jälkeen Profeetta (SAAS) jakoi
saadun sotasaaliin saman periaatteen mukaan
antamalla kaksi osaa ratsuväelle ja yhden osan
jalkaväelle. (Musnäd ibn Abu Shaiba)
5. Veriraha
Noudattaen periaatetta "edut velvollisuuden mukaan"
naisen veriraha on puolet miehen verirahasta. On
tärkeää muistaa, ettei veriraha ole hinta murhatun
ihmisen sielusta, koska sellaista hintaa ei voi olla. Sen
sijaan se on pieni hyvitys kuolleen perheenjäsenille
heidän kokemistaan taloudellisista kärsimyksistä.
Miehet ovat usein perheittensä elättäjiä, joten
taloudelliset kärsimykset ovat suurempia miehen
kuollessa. Mutta jos murhan uhri oli nainen, joka oli
perheensä ainoa elättäjä, silloin qaadilla (tuomarilla) on
valtuudet nostaa hänen verirahaansa.
Ennakkotapaus sellaisesta lisäyksestä löytyy
Koraanista, jossa se sallii qaadin kaksinkertaistamaan
verirahan henkilöstä, joka murhattiin pyhien
kaupunkien, Mekan ja Medinan, alueella. Viisaus tämän
takana on se, että samalla tavalla kuin oikeamielisistä
teoista saa suuremman palkkion, jos niitä harjoitetaan
äl-häraamissa (pyhäkössä), myös äl-häraamissa
tehtyjen rikosten tai syntien rangaistusta lisätään.
6. Avioero
Miehellä on ensisijainen oikeus avioeroon. Allah sanoo
(merkityksen selitys): "Jos eroatte heistä ennen kuin
olette koskeneet heihin (olleet seksuaalisessa
yhteydessä heidän kanssaan), ja olette asettaneet
heille mährin (myötäjäiset, jonka aviomies antaa
vaimolleen avioliittoa solmittaessa), sitten maksakaa
puolet siitä (mähristä), elleivät he (naiset) suostu
luopumaan siitä, tai hän (aviomies), jonka kädessä on
avioliiton solmiminen, suostuu luopumaan ja antaa
hänelle täyden asetetun mährin. Luopuminen ja
(hänelle täyden mährin) antaminen on lähempänä ättäqwää
(hurskautta, oikeamielisyyttä). Älkääkä
unohtako anteliaisuutta keskenänne. Todella Allah on
Kaikkinäkevä siitä, mitä te teette." (Koraani 2:237)
Tämä saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa
epäoikeudenmukaiselta, mutta Allah, Kaikkivaltias, on
antanut määräykset miesten ja naisten erilaisiin
luonteenlaatuihin perustuen. Tunteet hallitsevat naista
järkeä enemmän, ja tämä on ilmiselvästi etu kotona.
Hänen lempeä luonteensa ja kykynsä uhrata oma
mukavuudenhalunsa lapsensa vuoksi tekee hänestä
miestä paremman vanhemman. Avioliiton
ristiriitatilanteessa hänen tunteellinen luonteensa tekee
hänet taipuvaisemmaksi ristiriidan vakavuuden
liioitteluun ja täten avioeron lietsomiseen. Mies on
taipuvaisempi ajattelemaan tilannetta rauhallisesti
ennen tuomionsa julistamista. Kumpikaan näistä
luonteenpiirteistä ei ole toista huonompi tai parempi;
molemmat ovat toisiaan täydentäviä ja soveltuvat
parhaiten rooleihin, joissa sukupuolten tulee toimia.
Lieventääkseen aviomiehen äkkipikaista käytöstä
Koraanissa ja Sunnassa on toimenpiteet tapauksille,
jolloin mies lausuu avioeron, mutta sitten katuu sitä.
Avioerosta ei koskaan tule sitova välittömästi. Sen
sijaan miehelle annetaan naisen 'iddän tai odotusajan
aikajakso [normaaleille naisille 'iddä on kolmet
kuukautiset eron jälkeen; jos naisella ei ole kuukautisia
tai niistä on epäilystä, se on kolme arabialaista
kuukautta (lasketaan kuunkierron mukaan)], jona hän
voi joko vahvistaa avioeron tai kumota sen ja pyrkiä
sovintoon.
Tulee muistaa, ettei nainen ole avuton avioeron
tapauksessa, kuten yleisesti uskotaan. Vaikka hän ei
voi lausua avioeroa miehen tavoin, jo aikaisemmin
mainitun luonteenlaatunsa vuoksi, hän voi saada
avioeron qaadin tai välimiehen kautta. Tätä
tapahtumaa kutsutaan khol'iksi, ja nainen pyytää
avioeroa palauttaen vastineeksi aviomiehelleen
myötäjäisensä tai minkä tahansa muun lahjan.
Länsimaiden nykyiset korkeat avioeroluvut johtuvat
muiden asioiden ohella siitä, että naiset ovat
taloudellisesti riippumattomia ja voivat saada avioeron
helposti hatarilla syillä. Islam kannustaa miehiä ja naisia
varjelemaan avioliittoaan lastensa vuoksi sekä
vaalimaan perhettä.
7. Oikeus käydä kauppaa tai etsiä muuta työtä
Naisen on sallittua käydä kauppaa tai työskennellä
laitoksissa, joissa on vain naisia, ja kaikkina aikoina
hänen tulee noudattaa asiaankuuluvia sääntöjä higääbiä
ja sätriä koskien. Naisen ensisijainen paikka on kotona,
mutta hän voi työskennellä, jos hänellä ei ole ketään
elättäjää tai hänen aviomiehensä tulot eivät riitä
perheen tarpeisiin. Kuten jo aiemmin mainittiin
higääbistä keskusteltaessa, islam ei salli miesten ja
naisten vapaata kanssakäymistä läheisen perhepiirin
ulkopuolella. Naiset saavat mennä moskeijaan
p a l v o n t a a v a r t e n , o p e t u s l a i t o k s i i n j a
taistelutantereelle. Moskeijoissa ja opetuslaitoksissa
muslimien tulisi järjestää erilliset paikat, joissa naiset
voivat rukoilla ja opiskella omissa oloissaan.
Taistelutantereella naiset voivat huolehtia
haavoittuneista, jos mieshoitajista on puutetta. Aina
kun miehet ja naiset työskentelevät tai opiskelevat
samassa paikassa, Saatanan aikaansaama houkutus
kasvaa. Länsimaissa työpaikkojen seksuaalinen häirintä
onkin yleinen ongelma, johon naisilla ei useinkaan ole
parannuskeinoa. Islam käy käsiksi ongelman ytimeen
erottamalla sukupuolet ja täten välttäen houkutuksen
tilanteet, jotka voivat johtaa syntiin.
8. Naiset vallanpitäjinä, kuten johtajina, ministereinä,
suurlähettiläinä ja lainsäädäntöelinten jäseninä
Islamilaisen valtion hallitsija ei vain johda hallituksen
asioita, vaan hänellä on paljon laajempi ja vaativampi
rooli. Hänen pitää kyetä kohtaamaan kansa yötä
päivää, tavata ministereitä ja ulkomaisia arvohenkilöitä,
johtaa maata poliittisissa kriiseissä ja sodassa sekä
kyetä johtamaan ihmisiä yhteisrukouksessa. Nainen ei
voi täyttää kaikkia näitä rooleja, kun hänellä on lapsia
ja hän huolehtii kodistaan.
Tosiasiassa hän ei voi täyttää suurinta osaa näistä
rooleista muutenkaan, kuten taistelun tai rukouksen
johtamista. Allah, Kaikkivaltias, on määrännyt miehille
perheestä huolehtimisen velvollisuuden. Jos nainen ei
ole oman kotinsa huolehtija, kuinka voidaan odottaa,
että hän huolehtisi maan hallituksesta.
Profeetan (SAAS) lausuma tätä asiaa koskien on hyvin
selvä: "Kansa, joka jättää johtamisensa naisen käsiin, ei
tule olemaan menestyksekäs (tai vauras)." (Al-Bukhari)
Islamin aikaisina vuosina naisia ei koskaan nimitetty
kalifeiksi, maaherroiksi tai qodaateiksi (tuomareiksi).
Useat Profeetan (SAAS) vaimoista ja tyttäristä elivät
häntä kauemmin, mutta he eivät koskaan hallinneet
mitään osaa laajasta islamilaisesta valtiosta. Nykyajan
muslimit, jotka yrittävät perustella naisten valitsemista
muslimimaiden hallitsijoiksi, ovat räikeässä ristiriidassa
islamilaisten opetusten kanssa. Jotkut muslimimaat
sallivat naisten olla suurlähettiläitä, parlamentin tai
neuvoa antavien kokousten jäseniä, mutta tämäkään ei
ole suositeltavaa useista syistä, esimerkiksi:
i Naisen luonnollinen ja ensisijainen ura on hänen
kotinsa, perheensä ja lapsensa. Tämä itsessään on
erittäin vaativa rooli; ja tehdäkseen oikeutta
roolilleen parlamentissa hänen pitäisi kieltää omat
äidilliset vaistonsa ja uhrata perheensä tarpeet.
Tämä on epäoikeudenmukaista häntä kohtaan, ja
sitä on mahdotonta hyväksyä.
ii
iii Täysipainoinen osallistuminen parlamentaariseen
toimintaan tuo mukanaan pitkät päivät vapaan
kanssakäymisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen
ilmapiirissä. Islamissa tämä on täysin kiellettyä.
iv
v Nainen on velvollinen noudattamaan islamilaisia
määräyksiä koskien sätriä ja higääbiä. Kokonaisten
päivien ja öitten viettäminen parlamentissa
käyttäen higääbiä on vaikeaa ja epämukavaa, ja
k ä y t ä n n ö n e s i m e r k k i m u s l i m i m a i d e n
naisparlamentaarikoista nykyään on, etteivät he
voi totella sääntöjä. Työn luonne on sellainen, että
se soveltuu ainoastaan miehille, ja naiset, jotka
yrittävät ottaa tehtäväkseen miesten työn,
väistämättömästi huomaavat ottaneensa vastaan
liian vaikean tehtävän.
vi
vii Nainen ei voi matkustaa yli päivän ja yön kestävälle
matkalle, ellei hänellä ole mukanaan mähraamia
(läheistä miessukulaista). Islamissa tunnustetaan,
että yhteiskunta voi olla hyvin vaarallinen, ja niin
naisia suojellaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Parlamentin jäsenet eivät ainoastaan osallistu
päivittäisiin kokouksiin, vaan heidän edellytetään
matkustavan kotimaassa ja ulkomailla voidakseen
paremmin suorittaa v e l v o l l i s u u k s i a a n .
Musliminaiselle olisi epäkäytännöllistä etsiä
jatkuvasti mähraamia.
viii
Kaikki tämä ei tarkoita, ettei naisilla ole sananvaltaa
maansa hallituksissa. Jos naisella on kyvykkyyttä ja
tietoa, jotka voisivat hyödyttää valtiota, hän voi
neuvoa hallitusta osallistumatta sen jokapäiväiseen
työskentelyyn.
Kappale 5
Miehet ja naiset toistensa täydentäjinä
Nobel-palkinnon voittanut tohtori Alexis Carrel on
kuvannut miesten ja naisten välisiä biologisia
eroavaisuuksia kirjassaan "Man, the Unknown" (Mies,
tuntematon). Hän lopettaa (kirjansa) seuraavaan
analyysiin:
Nainen eroaa miehestä läpikotaisin
Miehen ja naisen välillä oleva ero ei ole peräisin
sukupuolielinten erityisestä muodosta, kohdun
olemassaolosta, raskaudesta tai koulutustavasta. Ne
ovat peräisin olennaisemmasta koko organismin
kyllästämisestä tietyillä kemiallisilla yhdisteillä, joita
munasarjat erittävät. Tietämättömyys näistä
perustavaa laatua olevista tosiasioista on saanut
feminismin kannattajat uskomaan, että molemmilla
sukupuolilla tulisi olla sama koulutus, samat valtuudet
ja velvollisuudet. Todellisuudessa nainen eroaa
miehestä läpikotaisin. Jokainen naisen vartalon solu
kantaa hänen sukupuolensa merkkiä. Sama pätee
hänen el imi insä ja, ennen kaikkea, hänen
hermostoonsa. Fysiologiset lait ovat yhtä
heltymättömiä kuin tähtimaailman lait. Ihmisten toiveet
eivät voi niitä muuttaa. Meidän on pakko hyväksyä ne
sellaisina kuin ne ovat. Naisten tulisi kehittää kykyjään
oman luonteensa mukaisesti yrittämättä jäljitellä
miehiä. Heidän osuutensa sivilisaation edistyksessä on
suurempi kuin miesten osuus. Heidän ei tulisi hylätä
erityisiä tehtäviään. [Tohtori Alexis Carrel; Man, the
Unknown; New York, 1949, s. 91]
Suuret biologiset eroavaisuudet miesten ja naisten
välillä tarkoittavat, etteivät nämä kaksi sukupuolta ole
toistensa kaksoiskappaleita kummankin taistellessa
samojen roolien täyttämisestä ja käyttäytyen samalla
tavalla. Sen sijaan he täydentävät toisiaan harjoittaen
omia tiettyjä vahvuuksiaan ja lieventämällä
kumppaninsa heikkouksia. Useissa muslimimaissa
feministit ovat vaatineet, että naisten pitäisi olla täysin
edustettuina väestönosuutensa mukaan kaikilla aloilla,
kuten politiikassa ja juridisella alalla. Muutkin ryhmät
ovat vaatineet – eivät pelkästään tasa-arvoa, vaan
usein ylemmyyttä – rotuun, kieleen tai alueelliseen
puolueellisuuteen perustuen. Sellaiset "positiivisen
syrjinnän" kutsut ovat olleet kasvualustoja vihalle ja
eripuraisuudelle muslimiyhteisön (ummä) keskuudessa,
eivätkä voi tarjota todellista päämäärää. Koraanissa
puhutaan, että miehet ja naiset tulevat toisistaan, ovat
vaatteita toisilleen ja ovat yhteen sidottuja rakkaudella
ja armolla.
Viha miehiä kohtaan, mitä monet feministit saarnaavat,
on täysin vierasta islamilaisille opetuksille. Sen sijaan
että sukupuolet kilpailisivat keskenään, islam opettaa
k e s k i n ä i s t ä y h t e i s t y ö t ä h a r m o n i s e n j a
oikeudenmukaisen yhteisön muodostamiseksi, ja sen
peruskivi on vakaa perhe-elämä.
Sekä miesten että naisten perimmäinen päämäärä on
voittaa Allahin mielihyvä ja Hänen lukemattomat
suosionsa Tuonpuoleisessa. Jos mies voi saavuttaa ne
gihäädin kautta noudattaen jumalallisia käskyjä ja
jatkuvasti kamppaillen Saatanan voimia vastaan, niin
myös naiselle tie on avoinna, kuten Profeetta (SAAS)
kuvaili: "Jos nainen rukoilee säännöllisesti viisi kertaa
päivässä, paastoaa (ramädaan) kuukauden, vartioi
siveyttään ja tottelee aviomiestään, hänelle tullaan
sanomaan: 'Mene sisään Paratiisiin mistä tahansa
haluamastasi portista.'" (Ibn Hibbaan)
