Ani osoo amantii Yesuus Kiristoos, nageenyi isarra haa jiraatu, fi raajota Waaqa Tokkichaa biroo kamirrattuu qabu hin dhabin, amantii Islaamaa fudhadhe

“Jedhi: ‘Yaa Warra Kitaabaa! Gara dubbii waloo nuu fi isin gidduu jiruutti kottaa; akka nuti Allaah qofa gabbarru, isa waliin homaa hin qindeessine…’”


(Qur'aana 3:64)

Kan qopheesse:


Muhammad Al-Sayed Muhammad


 


[Kitaaba irraa: “Maaliif Raajii Islaamaa, Muhammad (nagaan isa irratti haa jiraatu)tti amanuu qabna?”]


[Why Believe in the Prophet of Islam, Muhammad (peace be upon him)?]


Mata-duree nuti irratti mari'achaa jirru kanarratti hundaa'uun: [Ani osoo amantii Yesuus Kiristoos, nageenyi isarra haa jiraatu, fi raajota Waaqa Tokkichaa biroo kamirrattuu qabu hin dhabin, amantii Islaamaa fudhadhe.], gaaffiin jiru:


Maaliif Islamummaan bu'aa fi mo'icha ta'a? Akkamittan amantii ani Yesuus Kristos (nageenyi isarratti haa jiraatu) ykn raajii kamirrattuu qabu osoo hin dhabin itti fufuu danda'a?


Hunda dura fi dursa, dhimma kana ilaalcha ragaa fi loojikii irratti hundaa'een dhihaachuuf, dharraa dhuunfaa fi loogii (prejudice) irraa bilisa ta'uun baay'ee barbaachisaadha; kunis kennaa yaaduu kan Allahn (Waaqayyo) ilmaan namaatiif kenne fayyadamuun waan sammuun qajeelaan irratti walii galu hordofuudhaan ta'a. Keessattuu yeroo dhimmi kun dhimma amantii Waaqayyo, Uumaa, Isa Ol-aanaa fi Maalika ta'e irratti qabamu, fi amantii isa namni dhuunfaan tokko duratti Gooftaa isaatiin itti gaafatamu ta'uun isaa ni dabalata. .Kunis dandeettii dhugaa fi baaxila (dogoggora) gargar baasanii beekuu fi dandeettii uumamaa namummaa fayyadamanii amantii sirrii kan caalaa gaarii ta'ee fi guddina Rabbii waliin deemu filachuu gaafata.


Namni tokko Islaamummaa fudhachuu isaatiin injifannoo (fayina) isaa kan itti dhaga'amuu fi kan argu, yeroo ragaalee dhugummaa isaa fi ragaalee ergama Nabiyyii isaa Muhammad (nageenyi isarratti haa jiraatu)—kan akka lallabaa amantii kanaatti dhufe—mirkaneessan arguudha. Sana booda, namni akkasii erga Waaqayyo dandeettii dhugummaa amantichaa fi ergama Nabiyyii Isaa addaan baasee beekuu kenneefii booda, eebba amantii Islaamummaatiif gara qajeelfamaatti isa qajeelchuu isaatiif Waaqayyoon galateeffata.

Gabaabumatti, ragaalee fi micanneen kunniin keessaa tokko tokko kanneen gadiiti:


Tokkoffaa: Nabiyyiin Muhammad (nageenyi isarratti haa jiraatu) ijoollummaa isaarraa kaasee amaloota gaggaarii fi fakkeenya ta'aniin ummata isaa biratti baay'ee beekamaa ture. Amaloonni kunniin ogummaa Rabbii kan Isa ergama prophet-ummaaf (raajummaaf) isa filachuu keessatti qabu ifatti argisiisu. Amaloota kanneen keessaa dursa kan hiriiran dhugummaa fi amanamummaa isaati. Namni amaloota kanaan beekame, hanga maqaan masoo (moggasni) kanaan kennamuufitti reached, dhugummaa dhiisee ummata isaatti ni sobaa jedhanii yaaduun hin danda'amu; dhumarrattis, 'ani ergamaa Rabbiti' jedhee Waaqarratti sobuun gonkumaa hin yaadamu.


Lammaffaa: Waamichi isaa (nageenyi isarratti haa jiraatu) uumama qulqulluu (fidraa) fi sammuu sirrii waliin deema. Kunis kanneen gadii of keessatti qabata:


    Waamicha argama Waaqayyoo (Allah), tokkummaa Isaa kan gabbaramaa ta'uu keessatti, guddina Isaa, fi guddina humna Isaatti amanuuf taasifamu.


    Waamicha jireenya Rabbitti amanuu, tokkummaa Isaa uumama fi gooftummaa keessatti, guddina Isaa, fi humni Isaa daangaa dhabeessa ta'uu isaa dhugoomsuu.


    Rabbii gaditti eenyummaa biraa sodaachuu ykn abdiidhaan kajeeluu dhiisuu.


Akkuma namni tokko akkas jedhee yaadu:


'Eenyutu na uume, akkasumas uumama kana hundumaa uumee argamsiise?' Deebiin loojikii (sammuun fudhatu) kan dhimma kanaa: Inni uumama kana hundumaa uumee argamsiise, shakkii tokko malee, Waaqa humna qabeessaa fi danda'aa, kan dandeettii dhabama irraa uumuu fi argamsiisuutiin ibsamu ta'uu qaba (sababni isaas, waanti tokko dhabama irraa waan biraa uumee argamsiisa jedhanii yaaduun loojikiin ala).


Yeroo inni: 'Waaqa kana immoo eenyutu uumee argamsiise?' jedhee gaafatu, oof (haa jannu malee) yoo deebiin isaa: 'Shakkii malee, Waaqa biraa kan humnaa fi guddinnaan ibsamu ta'uu qaba' kan jedhu ta'e, namni sun gaaffii kana daangaa malee irra deddeebi'uuf, deebii wal-fakkaataa deebisuufis of arga. Kanaf, deebiin loojikii kan gaaffii kanaa: Waaqa uumaa dandeettii guutuu uumuu irratti qabu fi dhabama irraa waan hundumaa argamsiise kanaaf uumaan ykn argamsiisaan biraa hin jiru. Dandeettii kanas Inni qofatu dhuunfata. Kunoo, kanarraa kan ka'e, Inni Waaqa dhugaa, Tokkicha, Adda ta'e, fi Isa ibaadaa (waaqeffannaa) dhugaa qofaan bitamuuf haqama uumama hundaa qabu dha.


Kana malees, Rabbiin (Allah) uumama namaa kan rafu, fincaanu fi bobbaa ba'u keessa buufata jedhanii yaaduun guddinna Isaa waliin hin deemu (Isaan hin malle). Haaluma wal-fakkaatuun, kun bineeldota (kan akka sa'aa fi kanneen biroo) irrattis ni hojjata; keessattuu dhumti uumama hundaa du'a ta'uu isaa fi erga du'anii boodanis gara reeffa nama ciiggisisuutti (kan ajauutti) jijjiiramuu isaanii yeroo ilaallu.


📚 Maaloo kitaaba kana reeferii godhadhaa (ilaalaa): 


“Marii Tasgabbaa'aa Hinduofi Muslima Gidduutti Taasifame”.  


“A Quiet Dialogue between a Hindu and a Muslim”.  


    Waamicha akka fakkeenya Waaqayyoo fakkiiwwan siidaa ykn bifa birootiin hin dhiyeessineef taasifamu; sababiinsaa Inni fakkii kamiyyuu kan ilmaan namaa yaaduu ykn fedha lubbuu isaaniitiin uumuu danda'an hundaa ol baay'ee ol-aanaadha.


📚 Maaloo kitaaba kana reeferii godhadhaa (ilaalaa): 


“Marii Nagaa Boodistifi Muslima Gidduutti Taasifame”.


“A Peaceful Dialogue Between a Buddhist and a Muslim”.


    Waamicha Waaqayyo (Allah) fedhii dhala godhachuu (ijoollee dhalchuu) irraa qulqulleessuuf taasifamu; sababiinsaa Inni Tokko, eenyu irraayyuu kan hin dhalatinidha. Kanaafuu, Inni nama dhalchuun Isa hin barbaachisu. Otoo Inni dhalchee, ijoollee lama, sadii ykn isaa ol akka hin arganne maaltu Isa dhowwa? Kun immoo isaanis gara Waaqayyummaatti fiduu (Waaqa godhanii fakkessuu) hin ta'uuree? Kunis, dabaree isaatiin, kadhannaa fi gabbarriin gara waaqolii baay'eetti akka jal'atu (faffaca'u) taasisa.


    Waamicha Waaqayyo (Allah) sifaata gaddisiisoo fi xuraa'oo amantiiwwan biroo keessatti Isatti dabalaman irraa qulqulleessuuf taasifamu, kanneen armaan gadii dabalatee: 


- Akkaataa amantiin Yihuudaa fi Kiristaanummaa Waaqayyo uumama dhala namaa uumuu isaatti akka gaabbe fi akka sheena’e godhanii ibsan, akkuma Uumama 6:6 irratti caqasametti, [Kitaabni Qulqulluun Kiristaanaa kutaalee isaa lamaan keessaa tokko godhee barreeffama Yihuudotaa of keessatti qabata, kunis yeroo baay'eu Kakuu Moofaa jedhamee waamama]. Gocha tokkorratti gaabbuu fi sheena’uun kan maddu sababa dhumma murtichaa beekuu dhabuun dogoggora raawwatame qofa irraayi.


- Akkaataa amantiin Yihuudaa fi Kiristaanummaa Waaqayyo erga samii fi dachii uumee booda akka boofate (boqote) fi akka humna isaa deeffate godhanii ibsan, akkuma Ba'uu 31:17 irratti caqasametti (hiika afaan Ingiliffaa irratti hundaa'uun). Boqonnaa fi humni deebi'ee argamu kan maddu dadhabbii fi ba'aa jabaa jalaa qofaani.


📚 Maaloo kitaaba kana reeferii godhadhaa (ilaalaa):


“Madaallii Amantii Islaamaa, Kiristaanummaa, Yihudiyyaa fi Filannoo Isaan Gidduu Jiru” 


“A Comparison Between Islam, Christianity, Judaism, and The Choice Between Them”


    Wamichi Waaqayyo Gooftaa Ol’aanaa amaloota loogii sanyii (racism) irraa qulqulleessuuf godhamu:


Wamichi Waaqayyo amaloota loogii sanyii irraa qulqulleessuuf godhamu, akkuma amantii Yihudootaa keessatti jedhamu, Inni Waaqa namoota muraasaa ykn gareewwan qofaa akka hin taanedha. Akkuma ilmaan namootaa uumamaan loogii sanyii akka jibbaniif Waaqayyoon uumaman, amala kana Waaqa dandeettii kana isaan keessa kaa'etti fiduun matumaa hin ta'u.


    Guddina, hir'ina dhabuu (guutummaa), fi miidhagina amaloota Rabbii/Waaqayyootti amanuuf waamicha gochuu: Kunis humna Isaa daangaa hin qabne, ogummaa Isaa isa guutuu, fi beekumsa Isaa isa waan hundaa hammate irratti cimsee dubbata.


    Kitaabota samaawiyyaa, raajota (ergamtoota), fi maleeykotatti amanuuf waamicha gochuu: Kunis fakkeenya mashiinii fi nama gidduu jiru kaasuun ibsa. Akkuma mashiiniin tokko, kutaalee xaxamaa qabatee jiru sun, akkaataa itti hojjetu fi itti fayyadaman kan ibsu, akkasumas akka inni hin jabaatne (hin badne) kan ittisu, barruu qajeelfamaa (instruction manual) uumaa isaa irraa dhufe kan barbaadu (kunis uumaa isaa amanuu fi beekuu dabalata), namni immoo mashiinii kamiyyuu caalaa baay'ee xaxamaa dha. Kanaafuu, namnis barruu qajeelfamaa fi qajeelfama (kitaaba qajeelfamaa) amala isaa ibsu, akkasumas akkaataa jireenya isaa akka seera Waaqayyo/Rabbiin kaa'etti gurmeessuuf tajaajilu isaa barbaachisa. Qajeelfamni kunis raajota Waaqayyoo warra Inni mul'ata isaa akka dabarsaniif filateen kennama; kunis maleeykaa ergaa seeraa fi barsiisa Waaqayyoo bifa kanaan akka geessuuf amanameen raawwatama.


    Waamicha sadarkaa fi kabaja raajota fi ergamoota Waaqayyoo ol kaasuu, akkasumas gochaawwan amantiiwwan biroo keessatti amala nama gaarii wajjin hin deemnnee fi sadarkaa raajummaatiin hin malle irraa isaan qulqulleessuuf godhamu. Fakkeenyaaf:


- Akka amantii Yihudootaa fi Kiristaanotaatti, Raajichi Aaroon fakkii dibicha (gorba) oofamee tolfameef sagade, qofa osoo hin taane mana qulqullummaa ijaaree Ijoollee Israa’il akka itti sagadan ajaje jedhanii yakkuun isaanii, akkuma Ba’uu 32 keessatti ibsametti.


- Yakki isaan Raajii Loox irratti raawwatan: Innis dhugaatii machiisaa dhugee ijoollee durbaa isaa lamaan akka garaa baatanii fi isaanis ijoollee akka isaaf dhalan gochuu isaati. (Keessa Deebii ykn Uumama: 19).


Namoota Waaqayyo Inni Ol aanaan uumama Isaa fi Isaa gidduutti ambaasaaddoroota akka ta'anii fi ergaa Isaa akka qaqqabsiisaniif filate qeequun, filannoo Waaqayyoo qeequu fi Inni dhimma ghaybii (waan fagoof dhowwamaa ta'e) hin beeku, akkasumas sababa filannoo dadhabaa namoota raajota fi ergamtoota ta'anii fi faana bu'amuu qaban, warra ibsaa qajeelfamaa uummata hundaa ta'uu malan kanaan Waaqayyo ogummaa hin qabu jedhanii ibsuu danda'a. Gaaffiin asitti ka'u: Raajonni fi ergamtoonni gochaalee badaa isaanitti maxxanfaman kana irraa yoo hin oolle, faana buutonni raajota fi ergamtoota kanaa gocha kanaan fagaachuu danda'uuree? Kunis gochaalee badaa akkasii keessa seenuu fi isaan babal'isuuf sababa ta'uu danda'a.


    Guyyaa Qiyamaatti (Guyyaa Murtii) amanuuf waamicha gochuu: Kunis yeroo uumamni hundi erga du'anii booda kaafaman (ka'umsa du'aa), itti fufuunis qorannoon (herreggi hojii) ni ta'a. Mindaan isaas amantii fi hojii gaariif galata guddaa (jireenya gammachuu barabaraa keessatti), akkasumas finciluu (kafurummaa) fi hammeenyaaf adabbii cimaa (jireenya gaddisiisaa keessatti) ta'a.


    Seera qajeelaa fi barsiisa ol aanaaf waamicha gochuu, akkasumas jal'ina amantiiwwan darban keessa jiran sirreessuu: Fakkeenyi kanaa:


- Dubartoota: Amantiin Yihudiyyaa fi Kiristaanummaa, Addaam (nageenyi isaa irratti haa ta'u) akka murtii uumaa isaa cabsu kan goote Addaam gowwoomsitee mukichaa dhowwame san akka nyaatu kan taasiste Hawwaa (haadha manaa Addaam) akka taateetti dhiyeessu, akkuma Uumama (Genesis) 3:12 keessatti ibsametti. Akkasumas, Waaqayyo sababa kanaan ishee fi sanyii ishee dhiphina ulfaa fi deessuun akka adabe ibsu, akkuma Uumama 3:16 keessatti dhufetti. Garuu Quraanni Qulqulluun (Samaawiyyaan) akka ibsetti, maaliif Addaam ajajamuu dhabu kan taasise gowwoomsaa Sheexanaati malee haadha manaa isaa Hawwaa irraa akka hin taane clarifiye (ibse), akkuma [Suuraa Al-A'raaf: 19-22] fi [Suuraa Ta-Ha: 120-122] keessatti dhufetti. Kanaanis, gadi xiqqeenya dubartootaaf amantiiwwan kanaan duraa biratti sababa ilaalcha kanaatiin qaban hambise. Islaamni dubartoota sadarkaa jireenya isanii hundatti kabajuuf waamicha fide. Fakkeenyaf, dubbii Nabiyyii Muhammad (nageenyi Waaqayyoo isaan irratti haa ta'u): “Dubartootaaf gaarii godha/tola oolaa” [Sahiih Al-Bukhaarii], akkasumas dubbii isaanii: “Namni intala qabaatee, osoo lubbuun hin awwaalin, osoo hin xiqqeessin, akkasumas ilma isaa ishee irratti hin caalchisin, Waaqayyo sababa isheetiin Jannata isa seensisa” [Ahmeeditu gabaase].


- Waraana: Amantiin Yihudiyyaa fi Kiristaanummaa seenaawwan waraanaa baay'ee kan ajjeechaa fi balleessaa nama hundaa, daa'imman, dubartoota, jaarsolii fi dhiirota dabalatee waamicha godhan caqasu, akkuma Yaasuu (Joshua) 6:21 fi kanneen biroo keessatti dhufetti. Kunis dheebuu ajjeechaa ammayyaa fi dhimma dhiisuu duguuginsa sanyii fi gochaalee suukanneessaa (akkuma dhimma Filisxeen keessatti ta'aa jiru) ibsa. Garuu nuti waraana keessatti dandeettii obsa (obsamummaa) Islaamaa argina; kunis gandummaa (ganinsa) fi ajjeechaa daa'immanii, dubartootaa, jaarsolii fi namoota waraana keessa hin jirre dhowwuu keessatti mul'ata. Fakkeenyaf, dubbii Nabiyyii Muhammad (nageenyi Waaqayyoo isaan irratti haa ta'u): “Daa'ima xoollaa, mucaa, dubartii, ykn jaarsa hin ajjeesinaa” [Al-Bayhaqiitu gabaase], akkasumas boojitoota Muslimootaan waraananiif tola ooluu fi isaan miidhuu dhowwuuf waamicha godha.


📚 Maaloo kitaaba kana reeferii godhadhaa (ilaalaa):


“Barsiisa Islaamaa fi Akkaataa Isaan Rakkoolee Darban fi Ammayyaa Itti Furanii”. 


“Islam's Teachings and How They Solve Past and Current Problems”.


Sadeessaa: Maajizaa (raajiiwwan) fi dhimmoota addaa kanneen Waaqayyo (Rabbiin) harka Nabiyyii Muhammad (nageenyi Waaqayyoo isaan irratti haa ta'u) irratti agarsiise: Kunis ragaa deggersa Waaqayyo isaaf qabu mirkaneessuuf kan ta'edha. Isaanis akka armaan gadiitti qoodamu:


•    Maajizaa ijaan argaman (tangible miracles): Fakkeenyaf, bishaan quba isaa gidduudhaa burquu (nageenyi Waaqayyoo isaa irratti haa ta'u), kunis mu'uminoota yeroo baay'ee oolchuuf gahee guddaa taphateera.

•    Maajizaa ijaan hin argamne (non-physical/intangible): Fakkeenyaf:


o    Du'aa'ii (kadhannaa) isaa kan deebii argate: Akkuma kadhannaa isaa kan bishaan roobaa (bokkaa) argachuuf taasise.


o    Nabiyyi Muhammad (nageenyi Waaqayyoo isaa irratti haa ta'u) dhimmoota ghaybii (waan fagootti ta'u) baay'ee raajeera: Fakkeenyaf, waa'ee injifannoo gara fuulduraa kan Gibxii (Egypt), Qosdanxiiniyaa (Constantinople), fi Qudusi (Jerusalem), akkasumas babal'ina daangaa Mootummaa Islaamaa raajeera. Akkasumas injifannoo Asqaalaan (Ascalon) kan Filisxeen keessatti argamtuu fi Ghaazaatti makamuu ishee (seenaa keessatti Ghaazaa Asqaalaan jedhamuun beekamtu) dubbii isaatiin raajeera: “Jihaada keessan keessaa inni caalaan daangaa eeguudha, kessattuu Asqaalaan keessatti” [Silsilatu As-Sahiihah – Al-Albaaniin]. Kunis haala dhokataa ta'een bakki hadiisa keessatti caqasame kun gara fuulduraatti iddoo jihaada guddaa akka ta'u, loltoota kabajamoo irraas obsa guddaa, jabina fi uummata ittisuu karaa Waaqayyoo keessatti kan gaafatu ta'uun isaa agarsiisa. Wanti inni raaje hundi akkuma jedhametti raawwateera.


o    Nabiyyin Muhammad (nageenyi fi araarri Waaqayyoo isaan irratti haa jiraatu) waggoota 1400 dura dhugaa saayinsii ijaan hin argamne baay'ee raajaniiru, sana booda saayinsiin ammayyaa dhugummaa fi sirrummaa waan isaan jedhanii bira gaheera. Fakkeenyi kanaa ammoo dubbii isaanii isa: “Yeroo halkan afurtamii lama gubbaa copha nutfaa (copha hanqaaquu kormaa fi dhaltiin wal-qunnamte jalqaba irratti) darbe, Waaqayyo maleeykaa itti erga, innis bocuun dhaga'uu isaa, arguun isaa, gogaa isaa, foon isaa, fi lafee isaa uuma...” [Muslimtu gabaase]. 


- Saayinsiin ammayyaa akka bira gaheetti, jalqaba torban torbataffaa irratti, keessattuu guyyaa 43ffaa guyyaa daranyoo uumame irraa kaasee, ijaarsi lafee ulfaa babal'achuu jalqaba, bifni namummaas mul'achuu eegala, kunis waan Nabiyyin jedhan dhugoomsa.


•    Muujizaa Qur'aanaa (muujizaa isa hundarra guddicha hamma Guyyaa Qiyaamaatti hafu):


Innis bifa (isxaayilii) isaa kan addaa ta'een, uummanni Arabaa warri dandeettii dubbii fi afaanii (al-bulaqaa') qaban iyyuu suuraa ishee xiqqoo taate madaalu tokko iyyuu fiduu dadhabanidha.


o    Qur'aanni Qulqulluun dhimmoota ijaan hin argamne baay'ee (kan darbe, kan ammaa, fi kan gara fuulduraa) ibseera; kanneen keessaa dhugaa saayinsii baay'ee waggoota 1,400 dura namni kamiyyuu beekuu hin dandeenye hammata. Sana booda, saayinsiin ammayyaa dhufee dhugummaa fi sirrummaa waan inni dabarsee mirkaneesse. Kunis wealtota saayinsii dameewwan garaa garaa keessatti beekamoo ta'an baay'ee gara Islaamummaatti akka itti seenan sababa ta'eera, [Isaan dhimma saayinsii xiyyaarruu (astronomical) Qur'aana keessa jiruun dinqisifannaa guddaa ibsan keessaa tokko Prof. Yoshihide Kozai – Daayirektora Obzarvaatoorii Tokiyoo, Jaappaan].


o    Fakkeenyi kanaa inni tokko ragaa Waaqayyo Inni Danda'aan gara fuulduraattis uumama (hawaa) bal'isuu isaa itti fufu agarsiisudha, akkuma jecha Isaa keessatti ibsametti: "Samii humniin ijaarree, dhugumatti Nu bal'istoota (ishee)." [Adh-Dhaariyaat: 47]. 


- Kun saayinsiin bira kan ga'ame bara ammayyaa kana keessa qofa. Dubbiin Qur'aana Qulqulluu fi waamichi inni gara beekumsaa fi xiinxaluutti taasisu hammam sirriidha!


o    Mul'anni jalqabaa Waaqayyo keeyyattoota Qur'aanaa irraa gadi buuse dubbii Isaa isa: “Maqaa Gooftaa kee isa uumeen dubbisi” [Al-Alaq: 1] kan jedhudha.


- Dubbisuun daandii beekumsaa fi hubannaati, kanaanis guddinni ilmaan namootaa dameewwan jireenyaa hundaan mirkanaa'a.


📚 Maaloo kitaaba kana reeferii godhadhaa (ilaalaa): 


“Islaamummaa fi Argannoowwan Saayinsii Ammayyaa akka ragaalee fi mirkaneessitoota raajummaa fi ergamummaa Nabiyyii Muhammad (nageenyi Waaqayyoo isaa irratti haa ta'u).”


“Islam and the Discoveries of Modern Science as the evidence and proofs of the prophethood and messengership of Muhammad (peace be upon him)”.


    Hubachiisa Logikaa: Wanti armaan olitti ibsame ulaagaa haqaanii sammuun dandeettii garaa garaa qabu hundi raajii ykn ergamaa kamiyyuu amanamummaa isaa fi dhugaa waamicha isaa addaan baasee beekuuf hubachuu danda'udha. Yoo namni Yihudii ykn Kiristaanaa tokko gaafatame: "Maaliif raajummaa raajii tokkootti amante osoo mo'jizoota isaa ijaan hin argin?" Deebiin isaa: "Sababa ragaa walirraa hin cinne (tawaatur) kan dabarsitoota mo'jizoota isaa irraa dhufeen" kan jedhu ta'a.


    Deebiin kun gara amantii Raajii Muhammaditti (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) geessa; sababni isaas ragaan walirraa hin cinne kan dabarsitoota mo'jizoota isaa raajota biroo kamiyyuu caalaa baay'ee ifa fi dhihoo dha.


    Kan malees, seenaa jireenya isaa (Seeraa) kan Waaqayyo eege keessaan dhugaan waamicha isaa ifatti ni dhiyaata:


1. Waan itti waame hojiirra oolchuuf hawwii isaa kan yeroo hundaa, kan akka qajeelfama ibaadaa, barsiisa ol aanaa fi amala gaarii, akkasumas addunyaa dabrartu tana keessatti qulqullummaa fi zuhdii (jireenya salphaa) agarsiisuu isaa.


2. Nabiyyin Muhammad (nageenyi fi bahiinsi isaan irratti haa jiraatu) qabeenya, mootummaa, kabaja fi akka inni intaloota isaanii warra baay'ee kabajamoo ta'an fuudhuuf waadaa isaniif seename hundumaa ni dide. Kunis akka inni waamicha isaa (tokkummaa Rabbii, gabbarrii qulqulluu Isaaf qofa gochuu, sanamoota gabbaruu dhiisuu, toltuutti ajajuu fi hamtuu dhowwuu) dhiisuuf jecha kan offered godhameef ture. Haata'u malee, inni (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) sababa waamicha isaatiin saba isaa biraa rakkina dandeettii olii, diinummaa, aari fi waraana guddaa danda'ee itti fufe.


3. Inni (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) sahaabota isaa fi ummata isaa akka isaan faaruu keessatti daangaa hin dabarre barsiisuuf baay'ee dhimmawwa (hafuura guddaa) qaba ture. Akkana jedhe: "Akka Kiristaanonni ilma Maariyaam (Iisaa) faarsuutti daangaa dabartanii na hin faarsinaa. Ani tajaajilaa (garba) qofa, kanaafuu: 'Tajaajilaa Rabbii fi Ergaa Isaa' jedhaa" [Sahiih Al-Bukhaarii].


4. Eegumsa Waaqayyoo hamma inni ergaa isaa gahuu fi Mootummaa Islaamaa dhaabuuf isa gargaarutti.


    Ragaan kun hundi inni (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) dubbii isaa keessatti dhuga-qabeessa fi ergamaa Waaqayyoo biraa ta'uusaatiif gahaa mitii?


    Jechi "Inni qulqulloota kuma kudhan wajjin dhufe" jedhu kan Keessa Deebii (33:2) keessatti argamu, erga jecha [Inni Gaara Phaaraan keessaa calaqqise] jedhuu booda barruu Arabiffaa keessaa haqamuu isaa ni hubanna. Kunis raajii Nabiyyii Muhammad (nageenyi fi bahiinsi isaan irratti haa jiraatu) isaa aduun baatee ifni isee qarqara lafaa irratti calaqqisuu wajjin wal fakkaata. Uumama (21:21) keessatti: "Inni - Ismaa'el - lafa ona Phaaraan keessa jiraate" jedhamee ibsameera. Ismaa'el (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) lafa Hijaaaz keessa akka jiraate daddarbaa walitti fufiinsa qabuun (tawaaturiin) beekamaadha. Kanaafuu, gaaronni Phaaraan gaarota Hijaaaz kan Makkaa keessatti argamaniidha. Kunis ifatti Nabiyyii Muhammad (nageenyi fi bahiinsi isaan irratti haa jiraatu) kan agarsiisudha, yeroo inni mo'ataa ta'ee, dhangala'iinsa dhiigaa malee Makkaatti dhufee fi saba isee oofkalcha (dhiifama) godheef, kaadhimatoota (sahaabota) qulqulluu kuma kudhan wajjin ta'uun. Kutaan haqame kun [Inni qulqulloota kuma kudhan wajjin dhufe] jedhu Kitaaba Qulqulluu Hiika King James (KJV), Hiika Standard Ameerikaa (ASV) fi Kitaaba Qulqulluu Amplified keessatti mirkanaa'ee jira.


    Akkasumas, faarfannaa namoota Hajjii (Faarfannaa Namoota Hajjii) kan Faarfannaa (84:6) keessatti argamu keessatti, jechi (Bakaa) jedhu barruu Arabiffaa keessatti jijjiarameera. Kunis akka inni ifatti gara sirna Hajjii Ka'abaa kan Makkaa (biyya dhaloota Nabiyyii Muhammad) irratti hin argisiisneef jedhamee godhame, sababiin isaas Makkaan (Bakaa) jedhamtees ni waamamtii. Qur'aana Qulqulluu keessatti Suuraa Al-Imraan: 96 keessatti (Bakaa) jedhamee caqasameera. Barruun kun Kitaaba Qulqulluu Hiika King James fi warra kaan keessatillee [valley of Baka] (Sulula Bakaa) jedhamee mirkanaa'eera. Bakka kanatti qubeen jalqabaa jecha [Baka] jedhuu qubee guddaadhaan (Capitalized) barreeffame; kunis maqaa dhuunfaa (Proper noun) ta'uu isaa argisiisa, maqaawwan dhuunfaan immoo hin hiikaman.


📚 Maaloo kitaaba kana reeferii godhadhaa (ilaalaa): 


"Dhugumatti, Muhammad (nageenyi fi bahiinsi isaan irratti haa jiraatu) Ergamaa Waaqayyooti."


“Muhammad (Peace be upon him) Truly Is the Prophet of Allah”.


    Waliigala fi Giddu-galeessummaa Islaamaa: Islaamni amantii nageenyaa kan nama hundaa hammatu, mirga isaanii beeku, fi raajota Waaqayyoo hundatti amanuu kan gaafatudha.


- Islaamni waan hundumaa keessatti madaala sirrii (Giddu-galeessummaa) fida, keessattuu dhimma amantii keessatti. Inni dhimma amantii Kiristaanaa keessatti isa baay'ee rudaa ta'e, kan dhimma Kiristoos (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) irratti furmaata fida. Kunis waamicha kana dhiyeessa:


•    Raajummaa Kiristoos Yesuus (nageenyi isaan irratti haa jiraatu), dinqii dhaloota isaa, fi dinqii inni da'immanummaan dubbachuu isaa amanuu. Kunis mallattoo Waaqayyo biraa ta'ee haadha isaa qulqulleessuuf, hammee fi qotofata Yihudootaa kan isee yakka hammaa (ejja) keessatti xureessuuf yaalan irraa isee qulqulleessuuf, isee kabajuuf, fi ragaa raajummaa fi ergamummaa isaa boodaatiif dhiyaatedha.


    Ilaalcha yaada qajeelaa (Logikaa) irraa: Kun dubbii madaalawaa fi sirriidha; hanqina (hanqisuu) Yihudummaa kan ergaa Kiristoos (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) gatuu (haaluu) irraa fagaatee, isee kan maqaa isaa balleessite, dhaloota isaa ejjaan wal qabsiiste, haadha isaa xiqqeessitee fi yakka ejjaa hojjachuu isheetiin isee yakkite irraas bilisa. Akkasumas, garmalee faarsuun Kiristaanotaa kan gara waaqummaatti isa geessan irraas fagaataadha.

    Wanti ilaalcha yaada qajeelaa (Logikaa) irraa kana ibsu kanneen gadiiti:


- Akkuma uumamni qulqulluun fi sammuun sirriin waamicha uumama namaa fi uumama bineensaa walitti makuu (fakkanyaf, namni sa'a ykn bineensa biraa fuudhuu) kan uumama lameen walitti qabu, jechuun walakkaa namaa fi walakkaa sa'aa uumuu hin fudhanne; kunis nama xiqqeessuu fi gatii isaa gadi buusuu waan ta'eef (uumamni lamaan -namni fi bineensi- uumama ta'anis. ). Haaluma kanaan, uumamni qulqulluun fi sammuun sirriin waamicha uumama Waaqummaa fi uumama namaa walitti makuu kan uumama Waaqummaa fi namaa walitti fidu hin fudhatu; sababiin isaas kun Waaqa xiqqeessuu fi qaanessuu waan ta'eef. Garaagarummaan Waaqayyoo fi nama gidduu jiru baay'ee bal'aadha; keessattuu uumamni sun qaama saalaa irraa kan dhalate yoo ta'e, fannifamuu, ajjeefamuu, fi erga abaaramee fi salphifamee booda awwaalamuu (kan akka sitti tufuun, kaballaan, fi uffata irraa baasuun, kkf) kan of keessaa qabu yoo ta'e; amantiin salphina akkasii Waaqa Guddaaf hin ta'u.


- Masiih (nageenyi isarratti haa jiraatu) nyaata nyaachaa akka turee fi fedhii uumamaa isaa (fincaa’uu fi sagaraa baasuu) guuttachuun akka isa barbaachisu ni beekama. Waaqayyo amala akkanaa qabaachuun isaaf hin taatu; akkasumas nama uumame keessatti foon uffachuun isaaf hin malle. Nama uumame kan rafu, fincaa’u, sagaraa baasu, fi garaa isaa keessatti sagaraa xuraa’aa baatu keessatti foon uffachuunis Waaqayyoof hin malle.


- Akkuma boolli xiqqaan bishaan galaanaa of keessatti qabachuu hin dandeenye, Waaqayyo gadameessa uumama dadhabaa keessa ta'uu danda'a jedhanii falmuun fudhatama hin qabu.


- Akkuma namni tokko cubbuu nama biraa baachuun sammuudhaan fudhatama hin qabne, inni sun haadha ykn abbaa isaa yoo ta'ellee; kunis Kiristaanummaa keessatti akkana jedhamee ibsameera: "Abbootiin sababa ijoollee isaaniitiif hin ajjeefaman, ijoolleenis sababa abbootii isaaniitiif hin ajjeefaman; tokkoon tokkoon namaa cubbuu isaatiif ni du'a" akkuma Keessa Deebii (24:16) keessatti argamutti. Akkasumas: "Lubbuun cubbuu hojjattu isheenumti ni du'ati. Ijoolleen cubbuu abbaa hin baattu, abbaanis cubbuu ijoollee hin baatu. Qajeelummaan qajeelaa isaaf ni lakkaawwama, jal'inni jal'aas isumarratti ni ta'a" akkuma Hisqi'el (18:20) keessatti argamutti. Kanaafuu, dhalonni Addaam cubbuu isaan hin hojjatin sababa abbaa isaanii Addaam mormeef baachuun isaanii loojikii miti. Kanaan kan ka'es, yaadi cubbuu dhaalamaa jedhu ibsa Kitaaba Qulqulluu irratti hundaa'uun fudhatama kan hin qabne (kufaa) dha, akkasumas dhimmi furiis yaada dogoggoraa kan loojikiidhaan fudhatama hin qabne irratti hundaa'eedha.


- Yoo akka yaada isaaniitti dhiifamni Rabbii kan ajaja dhabuu Addaam (kan ija mukaa dhowwame nyaachuu qofa ture) fannifamuu fi ajjeefamuu barbaada ta'e, maaliif fannifamuu fi ajjeefamuun sun Addaam isa cubbuu uumetti hin taane, Masiih - isa lallabaa, barsiisaa qajeelaa, uummataaf of kenne, fi haadha isaatiif abboomamu - irratti ta'a? San qofa osoo hin taane, Waaqa uumama namaa uffate jedhamee falmame fannisuu fi ajjeesuun dirqama jedhanii falmuun maaliifi?


- Waa'ee cubbuu gurguddaa fi daddarbiinsa namootni erga Addaam booda raawwatanii ree? Kun Waaqa uumama namaa haaraa keessatti deebisanii fannisuu fi ajjeesuu barbaadaa? Yoo haalli isaa akkas ta'e, ilmi namaa kaayyoo furmaataa jedhame kana raawwachuuf Masiih kumaatama barbaada ture.


- Maaliif Waaqayyo ajaja dhabuu Addaam (erga inni gaabbee fi gocha isaatti deebi'ee booda) akkuma cubbuu warra kaanii dhiifama hin gooneef? Inni kana gochuu hin dandauu tures? Silaa ni danda'a.


- Yoo falmiin Waaqummaa Masiih abbaa malee dhalachuu isaa irratti hundaa'e, waa'ee Addaam (nageenyi isaa irratti haa jiraatu) kan abbaa fi haadha malee uumamee maal jechuu dandeัญญา?!


- Yoo falmiin Waaqummaa Masiih dinqiiwwan isaa irratti hundaa'e, waa'ee Nabiyyii Muhammad fi nabiyyoota biraa kan dinqii baay'ee qaban maal janna? Isaanis Waaqa jedhamuuree?! Matumaa miti. 


    Akkasumas, ibsa loojikii baay'ee barbaachisaa ta'e muree tokkotu jira:


Yoo dabalame, uumama Masiih kan amantiin Kiristaanaa akka fayyisaa (furaa) Waaqummaa qabutti falmu sun, du'aa ykn kan hin duune (uumama hin duune) ta'uu isaa irraa kan ka'e, dhimmi kun gadi fageenyaan ifa galaadha:


1. Yoo uumamni Masiih kan du'u (mortal) ta'e: Inni Waaqa miti; kanaan kan ka'es, inni yeroo tokkotti Waaqas Fayyisaas ture jedhanii falmuun sun kufaadha (fudhatama hin qabu).


2. Yoo uumamni Masiih sababa Waaqa ta'eef kan hin duune (immortal) ta'e: Inni hin duune, kanaan kan ka'es dhimmi furiis (atonement) hin jiru jechuudurri.


•    Wanti nuyis logikiidhaan waa'ee dogoggora (sirrii dhabuu) amantii makama uumama Waaqaa fi uumama namaa irraa uumama bifa namaatiin qaama lamaan walitti maku fiduu ibsine, akkuma dhimma Kiristoos keessatti ta'e, dhimma hawaasotni biroo yeroo garaa garaatti falmaa turan kan akka Kirishnaa Hindii keessatti, Budhaa hawaasa Eshiyaa Bahaa keessatti, fi Horus warra Masrii durii keessatti, kan seenaan isaa kan Kiristoos irra caalaa dulloomaa ta'e irrattis ni hojjata.


    Kanaafuu, amantiin kun dhaloota durii irraa kan liqeeffame (walgaba kuffifame) malee waan biraa akka hin taane ifa gala; kunis bifa seenaa, baacoowwan, fi sheekkoowwan adda addaatiin kan dhiyaate malee, wahyii (bu'aa dhaan) Waaqarraa dhufe ykn ragaa sammuu (loojikii) irratti hundaa'aa hin qabu.


    Ibsa dabalataa: Amantiin Kiristaanaa Waaqummaa Masiih (nageenyi isaan irratti haa jiraatu) falmiti; ta'us inni Kitaaba Wongilaa (Gospels) keessatti takkaa iyyuu dubbii ifa ta'een, fakkeenyaf "Ani Waaqayyo" ykn "na waaqeffadhaa" jedhee hin dubbannis, barattoota isaas kana hin barsiifne. 


- Faallaa kanaatiin, Wongila Maatewos (21:11) keessatti Masiih (nageenyi isaa irratti haa jiraatu) nabiyyii akka ta'e akkana jedhamee ibsameera: "Uummatichis deebisee, 'Kun Yesuus, nabiyyiichadha' jedhan."


- Kiristoos (nageenyi isarra haa jiraatu) barattoonni isaa adda isaaniitiin gadi jedhanii (sujuudaan) akka kadhatan barsiiseera, akkuma Kitaaba Maatewos 26:39 keessatti ibsametti. Inni eenyuuf sujuuda godha ture? Waaqa isaatiif mitiiree?! Waaqa isaatiif mitii?! Kunis haala salaata amantii Islaamaa keessatti raawwatamudha.


- Kiristoos barattoonni isaa nagaa wal gaafachuu akka baran barsiiseera, akkuma Kitaaba Yohannis 20:21 fi 20:26 keessatti ibsametti. Kunis nagaa (salaamta) Islaamaa keessatti dhimma itti bahamudha, kunis kan raawwatamu: "As-salaamu alaykum" (Nageenyi isiniif haa ta’u) jedhanii fi deebiin isaas "Wa alaykumus-salaam" (Isiniifis nageenyi haa ta’u) jedhamuun.


- Namoonni baay’een, erga Islaamummaa fudhatanii booda akkas jedhu: "Nuti amma Kiristaanota gaarii durarra caalludha; sababiin isaas nuti barsiisa Masiih (Iisaa) hordofaa jirra."


•    Nuti ni addeessina: Qur’aana Qulqulluu keessatti boqonnaan guutuun "Suuraa Maaryam" jedhamu kan jiru yoo ta’u, inni Masiih (Iisaa) fi haadha isaa (nageenyi isaaniif haa ta’u) haala Kitaaba Qulqulluu (Injiil) keessatti hin argamneen ol kaasee kabaja.


- Islaamummaan sadarkaa Masiih Iisaa fi haadha isaa ol ni kaasa, akkasumas akka raajii kabajamaa Allaah biraa ergametti akka isatti amanamu fi barsiisa isaa isa barsiisa Islaamaa kan Raajichi Muhammad (nageenyi fi araarri Isarra haa jiraatu) fideen wal-simu akka hordofamu waamicha godha.


📚 Maaloo kitaaba kana reeferii godhadhaa (ilaalaa):


“Marii Tasgabbaa’aa Kiristaanaa fi Muslima Gidduutti Taasifame.”


“Maaliif Islaamummaa akka amantiitti filannu?”


“A Quiet Dialogue Between a Christian and a Muslim.”


“Why choose Islam as a religion?”

    Xumura irratti, akkuma dhiheenyi kun sababa ifa ta'e kan Allaah sammuu sirrii fi dogoggora gargar baasuuf nuuf kenneen wal-simuun, akkasumas akkuma lubbuun qulqulluun amantii ol-aanaa argachuuf hawwuun wal-simutti dhiyaate, namoota ragaalee dhugaa ta'uu waamicha Raajichaa Muhammad (nageenyi isarra haa jiraatu) fi Islaamummaa irraa dhugaa hubatanii, garuu ammoo hamma ammaatti hin amaniin jiraniif gaaffiin kun ni ka'a:


- Garaa qulqulluudhaan waa'ee Islaamummaa akka hin yaaddne, akkasumas amantiin kun gaaffilee keetiif (keessattuu waa'ee amantii Allaah (Waaqayyoo) ilaalchisee amantiiwwan biroo keessatti kan hin argamne) deebii siif barbaachisu siif kennuu fi dhiisuu isaa akka hin xiinxalline maaltu si dhowwa? Kunis kan ta'eef, ati filannoo keetiif dhugaa barbaaduu fi amantii keetiif fuula Allaah duratti itti-gaafatamummaa waan qabduufi.


- Yoo Islaamummaa isa deebii loojikii fi salphaa gaaffilee koo hundumaaf kennu, kan hubannoo murtaa'e tokko sammuu kootti hin feene filachuun injifadhe, maaltu na miidha? Akkasumas amantii ani Kiristoos (nageenyi isarra haa jiraatu) irratti qabu (karaa sirrii uumama wajjin wal-simu fi sababa ifaa fi yaada loojikii hin faallessineen) fi jaalala zeessummaa ani isaaf qabu hin dhabu. Sababiin isaas Kiristoos (nageenyi isarra haa jiraatu) Islaamummaa keessatti sadarkaa ol-aanaa fi kabajamaa qaba, akkuma haati isaa Dubroo Maaryam (nageenyi ishiirra haa jiraatu) qabdu sanatti. Akkasumas ani raajota kam irrattiyyuu amantii koo hin dhabu; (yoo kana godhe maaltu na miidha)?


Allaah waan gaarii fi sirrii ta'etti hunda keenya haa qajeelchu.