Äs-sejääm (paastoaminen) ja sen hyödyt


Allah 'äzzä wä gäll sanoo (merkityksen selitys): "Oi te, jotka uskotte! Paastoaminen on


määrätty teille, kuten se oli määrätty niille, jotka olivat ennen teitä, jotta tulisitte älmuttäqooneiksi


(hurskaiksi)." (Koraani 2:183)


(Täqwää käännetään joskus hurskaudeksi, toisinaan Allahista tietoisena olemiseksi, ja


joskus Allahin pelkona. Se on johdettu sanasta wiqaajä, joka tarkoittaa 'suojaa' ja oppineet


ovat selittäneet yhteyden (seuraavasti): Itsensä suojaamista Allahin vihalta kiiruhtamalla


tekemään sitä, mitä Hän määräsi sinua tekemään, ja tiukasti välttäen sitä, minkä Hän on


kieltänyt.)


Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) on sanonut: "Äs-saum (paastoaminen) on


suoja (tai verho tai turva) Helvetin tulelta." (Al-Bukhari ja Muslim)


Hän (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi myös: "Jokainen, joka noudatti paastoa


ramädaaninä täydellisellä uskolla ja etsien palkkiota, tulee saamaan aikaisemmat syntinsä


anteeksiannetuiksi." (Al-Bukhari ja Muslim)


"Jokainen, joka seisoi rukoilemassa (täraawiih-rukoukset) ramädaan-kuukautena


täydellisellä uskolla ja etsien palkkiota, tulee saamaan aikaisemmat syntinsä


anteeksiannetuiksi." (Al-Bukhari ja Muslim)


Muslimit, teidän tulisi tietää, että Allah on tehnyt paastoamisesta pakollisen, ja se on


palvonnan teko. Sillä on monia hyötyjä, joiden joukossa ovat:


Paastoaminen antaa lepoa ruuansulatuselimille ja saa elimistön poistamaan


kerääntynyttä kuonaa, joka on terveydelle haitallista. Se vahvistaa elimistöä ja on


hyödyllinen monien sairauksien hoidossa. Se myös antaa tupakoitsijoille


mahdollisuuden rikkoa riippuvuutensa, koska he eivät voi polttaa päivällä.


Paastoaminen on harjoitusta sielulle saaden sen tottumaan hyviin tekoihin, kuriin,


tottelevaisuuteen, kärsivällisyyteen ja vilpittömyyteen.


Paastoava henkilö tuntee yhdenvertaisuutta kaikkien paastoavien veljiensä


kanssa: hän paastoaa heidän kanssaan ja rikkoo paaston heidän kanssaan. Hän


kokee myös yleisen islamilaisen yhteenkuuluvuuden tunteen. Lisäksi hän kokee


näläntunteen, jonka pitäisi saada hänet myötätuntoiseksi nälkäisille ja


puutteenalaisille veljilleen.


Mitä sinua vaaditaan tekemään ramädaan-kuukautena


Meidän tulisi ymmärtää, että Allah teki äs-saumin (paastoamisen) meille pakolliseksi;


tavaksi, jolla palvomme Häntä. Jotta paastoaminen oli hyväksyttyä ja hyödyllistä, meidän


tulisi noudattaa seuraavia ehtoja:


Pidä huoli äs-saläätistä (rukouksesta); valitettavasti monet paastoavat henkilöt


laiminlyövät rukouksen, joka on uskonnon pilari, ja sen hylkääminen on epäuskon


teko.


Käyttäydy hyvin: varo epäuskoa, uskonnon kiroamista ja ihmisten kohtelemista


huonosti käyttäen paastoa tekosyynä; paastoaminen on itsensä harjoittamista eikä


tapojen tuhoamista, ja epäusko laittaa muslimin uskonnon ulkopuolelle.


Älä käytä siivotonta tai karkeaa kieltä, edes pilaillessa, sillä se tulee pilaamaan


paastoamisen (palkkion). Kuuntele Profeetan (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM)


lausuntoa: "Jos yksi teistä paastoaa, hänen ei tulisi puhua ruokottomuuksia tuona


päivänä tai huutaa; ja jos joku puhuu solvaavasti tai haluaa tapella hänen kanssaan,


hänen tulisi sanoa: 'Totisesti, minä paastoan, totisesti, minä paastoan.'" (Al-Bukhari ja


Muslim)


Käytä hyväksesi paastoamista luopuaksesi tupakoimisesta, joka aiheuttaa syöpää,


korkeaa verenpainetta ja muita sairauksia. Pyri tekemään päättäväinen vakaumus


sen jättämisestä myös illalla, kuten jätit sen päivällä. Säästä terveytesi ja rahasi.


Älä ylensyö paaston rikkomisen aikaan, sillä se kumoaa paastoamisen hyödyn eikä


ole terveellistä.


Älä tuhlaa aikaasi elokuvissa käymiseen tai television katseluun.


Älä pysy hereillä niin myöhään yöllä, ettet jaksa nousta ylös sähuurille (ennen


aamunkoittoa syötävä ateria) tai saläät-ul-fägrille, ja tee velvollisuutesi aikaisin


aamulla. Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi: "Oi Allah, siunaa


minun ummääni heidän aikaisten aamujensa (teoissa)." (Ahmad ja at-Tirmidhi)


[Ummä käännetään joskus uskovien tai seuraajien kansaksi tai yhteisöksi. Kullakin


profeetalla oli ummä, jolle hänet oli lähetetty. Sanaa ummä käytetään yleensä niistä


ihmisistä, jotka uskoivat profeettaan.]


Lisää hyväntekeväisyyteen, sukulaisiin ja puutteenalaisiin kuluttamista, vieraile


sukulaistesi luona, ja tee rauha niiden kanssa, joiden kanssa sinulla on kiistoja.


Lisää Allahin muistamista sekä Koraanin lausumista, kuuntelemista ja sen


merkityksien tutkiskelua. Toimi sen mukaan ja osallistu moskeijoissa hyödyllisiin


keskusteluihin. Noudata i'tikääfiä moskeijassa ramädaan-kuukauden lopulla (tämä


on sunna).


Lue paastoamista koskevia kirjoitelmia oppiaksesi sen säännöt, esimerkiksi jos


söit tai joit unohtaen, että paastosit, se ei riko paastoasi (mutta sinun tulee lopettaa


välittömästi kun havaitset sen, mitä olet tekemässä). Toinen esimerkki: Se, että


henkilöstä tuli gunub [hän on rituaalisen epäpuhtauden tilassa] yöllä (esimerkiksi


yhdynnän vuoksi), ja hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä ghosl-pesua ennen


aamunkoittoa, ei estä häntä paastoamasta; hänen tulee ainoastaan tehdä ghosl-pesu


(heti kun se on mahdollista) ja rukoilla, ja jatkaa paaston noudattamista.


Pidä yllä ramädaan-kuukauden paaston noudattamista, ja totuta lapsesi siihen,


kun he ovat kykeneviä kestämään sen, ja varo rikkomasta paastoa ilman pätevää


syytä. Jokaisen, joka rikkoo paaston ilman pätevää syytä, tulee katua sitä ja korvata


tuo päivä. Lisäksi jokaisen, joka on seksuaalisessa kanssakäymisessä vaimonsa


kanssa päiväsaikaan ramädaan-kuukautena, tulee hyvittää syntinsä. Hänen tulee


(hyvitykseksi) vapauttaa orja, jos hän kykenee tekemään sen. Jos ei, hänen tulisi


paastota kaksi kuukautta keskeytyksettä (60 päivää jättämättä väliin yhtään


päivää); ja jos hän ei kykene tekemään sitä, hänen tulisi ruokkia 60 köyhää ihmistä.


Muslimiveljet, varokaa rikkomasta ramädaan-kuukauden paastoa ilman syytä. Ja


varokaa tekemästä sitä avoimesti muiden ihmisten edessä, koska paaston


rikkominen on röyhkeyttä Allahille, islamin halveksimista ja häpeämättömyyttä


ihmisten keskuudessa. Lisäksi teidän tulisi käsittää, ettei paastoamattomalla


henkilöllä todellisuudessa ole 'iidiäkään (juhlaa), koska 'iid on suuren onnellisuuden


ajankohta niille, jotka suorittivat paastot loppuun ja jotka toivovat, että heidän


palvontansa tullaan hyväksymään.


Ähäädiith paastoamisen hyveistä


Ramädaan-kuukauden hyveet:


Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi: "Kun ramädaan-kuukausi


alkaa, taivaan ovet avataan ja Helvetin ovet suljetaan ja paholaiset kytketään kiinni."


Toisessa versiossa sanotaan: "Kun ramädaan-kuukausi alkaa, Paratiisin ovet


avataan." (Al-Bukhari ja Muslim)


Vielä toisessa versiossa sanotaan: "Armon ovet avataan." (Al-Bukhari ja Muslim)


At-Tirmidhin kertomassa versiossa sanotaan: "Kutsuja huutaa: Oi sinä, joka janoat


hyvää, lähesty! Oi sinä, joka janoat pahaa, pidättäydy! Allahilla on tiettyjä ihmisiä,


jotka Hän vapauttaa (Helvetin) tulesta joka yö, kunnes ramädaan-kuukausi loppuu."


[Al-Albaani on julistanut tämän häsäniksi (luotettavaksi) Mishkäätissä.]


Allah 'äzzä wä gäll sanoo: "Jokainen Aadamin pojan hyvä teko moninkertaistetaan


palkkiossa 10-kertaisesta 700-kertaiseksi, paitsi paastoaminen, sillä se on Minulle ja


Minä suon palkkion siitä. Hän jättää intohimonsa ja ruokansa Minun vuokseni.


Paastoavalla henkilöllä on kaksi onnellisuuden hetkeä: yksi hetki on silloin, kun hän


rikkoo paastonsa siltä päivältä (iftaar), ja toinen hetki on silloin, kun hän tapaa


Herransa. Paastoavan henkilön suusta ulos tuleva haju on miellyttävämpi Allahille


kuin myskin tuoksu." (Al-Bukhari ja Muslim)


Kielen vartioiminen:


Allahin lähettiläs (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi: "Jos henkilö ei pidättäydy


vilpillisestä puheesta ja teoista, Allah ei tarvitse sitä, että hän jättää ruokansa ja juomansa."


(Al-Bukhari)


Paaston rikkominen (iftaar), pyyntörukous ja ateria, joka nautitaan ennen


aamunkoittoa (sähuur):


Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi: "Kun joku teistä rikkoo


paastonsa, hänen tulisi tehdä se taateleilla, koska se on siunattua. Jos hän ei voinut


saada taateleita, sitten (rikkokoon paastonsa) vedellä, koska se puhdistaa." (At-


Tirmidhi)


Profeetalla (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) oli tapana sanoa iftaarin


aikaan: "Allaahummä läkä somt, wä'älää rizqikä äftart, dhähäbä ädh-dhamä‘,


wäbtällät-il-'urooq, wäthäbät-äl-ägro in shää‘ Allah." (Oi Allah, paastosin vuoksesi, ja


Sinun elatuksellasi rikon (paastoni). Jano on poissa, suonet ovat täyttyneet, ja palkkio


on vahvistettu, jos Allah tahtoo). (Abu Dawud)


Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi myös: "Ihmiset jatkavat


hyvinvoinnissa oloa niin kauan kun he kiiruhtavat iftaarille (rikkomaan paaston


auringonlaskun jälkeen)." (Al-Bukhari ja Muslim)


Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi myös: "Syökää sähuur


ennen aamunkoittoa, sillä totisesti sähuurissa on siunaus." (Al-Bukhari ja Muslim)


Vapaaehtoinen paastoaminen


Profeetalla (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) oli tapana kannustaa paastoamaan


seuraavina päivinä:


Kuusi päivää shäwwäl-kuukautena (ramädaan-kuukauden jälkeen tuleva


kuukausi). Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi: "Jokainen, joka


paastoaa ramädaan-kuukauden, sitten täydentää sitä kuudella päivällä shäwwälkuukautena,


se on aivan kuin hän olisi paastonnut koko (vuoden)." (Muslim)


Oppineet sanoivat, että hyvien tekojen palkkiot kerrotaan kymmenellä. 30 × 10 =


300 + [6 päivää × 10] = 360, joka on hieman pidempi kuin kuunkiertoon perustuva


vuosi, ja seuraavana ramädaan-kuukautena hän paastoaa uudelleen, joten se on


aivan kuin hän paastoaisi koko elämänsä.


Yhdeksän ensimmäisen päivän paastoaminen dhul-higgä -kuukautena ja


(erityisesti) 'Ärafätin päivän paastoaminen (9. dhul-higgä -kuukautta) [niille, jotka


eivät ole suorittamassa häggiä (pyhiinvaellusta)]. Profeetta (SALLA ALLAAHU


ALEIHI WA SALLAM) sanoi: 'Ärafätin päivänä paastoaminen sovittaa kahden vuoden


synnit, edellisen ja seuraavan vuoden, ja paastoaminen muhärram-kuukauden 10.


päivänä ('Ääshuuraa‘) sovittaa edellisen vuoden (synnit)." (Muslim ja muut)


"Profeetalle (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) lähetettiin maitoa, kun hän oli


pitämässä saarnaa 'Ärafätin päivänä, ja hän joi siitä." (Al-Bukhari ja Muslim)


'Ääshuuraa‘-päivän paastoaminen sitä edeltävän tai sen jälkeen tulevan päivän


kanssa. Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi: "Tänään on


'Ääshuuraa‘-päivä, ja sen paastoaminen ei ole teille pakollinen, mutta minä paastoan.


Joten jokainen, joka haluaa, hänen tulisi paastota, ja jokainen, joka haluaa, hänen


tulisi rikkoa paastonsa." (Al-Bukhari ja Muslim)


Hän (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi myös: "Jos elän seuraavaan


vuoteen, tulen varmasti paastoamaan yhdeksäntenä päivänä (päivä ennen


'Ääshuuraa‘-päivää)." (Muslim)


(Tämä osoittaa, että on suositeltavaa paastota ylimääräinen päivä kymmenennen


lisäksi, mieluummin yhdeksäs, mutta jos se ei ole mahdollista, sitten yhdestoista.)


Paastoaminen melkein kaikkina päivinä shä'bään-kuukautena. "Allahin


lähettiläällä (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) oli tapana paastota suurin osa


shä'bään-kuukaudesta." (Al-Bukhari ja Muslim)


Paastoaminen maanantaisin ja torstaisin. Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA


SALLAM) mainitsi, että: "Palvojien teot esitetään Allahille maanantaisin ja torstaisin.


Haluan tekoni esiteltävän, kun paastoan." (An-Nasaa‘ee)


Häneltä (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) kysyttiin maanantaina


paastoamisesta ja hän sanoi: "Se on päivä, jolloin minä synnyin, ja päivä, jolloin


(ensimmäinen ilmoitus) lähetettiin alas minulle." (Muslim)


13., 14. ja 15. päivän paastoaminen jokaisena kuunkierron mukaan laskettuna


kuukautena. Yksi sahääbästä (RAA) sanoi: "Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA


SALLAM) opasti meitä paastoamaan kolme päivää joka kuukautena: 13., 14. ja 15."


(An-Nasaa‘ee ja muut)


Asiat, jotka rikkovat paaston


Paaston rikkovat asiat kuuluvat kahteen kategoriaan:


A) Asiat, jotka rikkovat paaston, ja vaativat vain sen korvaamisen (qadaa‘).


B) Asiat, jotka rikkovat sen, ja vaativat sen korvaamisen (qadaa‘) sekä hyvityksen


teon (käffäära) tekemisen.


A) Se, mikä vaatii vain qadaa‘n:


Se, että syö ja juo tietoisesti ja tahallisesti.


Se, että aiheuttaa tahallisesti oksentamisen. Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI


WA SALLAM) sanoi: "Jokaisen, joka aiheutti oksentamisen, tulee korvata (paasto)."


(Al-Haakim ja muut)


Se, että kuukautiset tai synnytyksen jälkeinen vuoto alkaa. Vaikka verenvuoto


alkaisi juuri ennen auringon laskua, tuon päivän paasto tulee toistaa.


Siemensyöksy joko masturbaatiolla tai muulla tavalla, johon ei liity yhdyntää,


olipa syy vaimon suuteleminen, hänen halaamisensa tai käden käyttäminen ja niin


edelleen. Tämä mitätöi paaston, mutta vaatii vain qadaa‘n.


B) Se, mikä vaatii sekä qadaa‘n että käffääran:


Yhdyntä on ainoa asia, joka vaatii sekä qadaa‘n (toistamisen) että käffääran


(hyvityksen), ja suuri joukko oppineita on tätä mieltä. Hyvitys on orjan


vapauttaminen, kahden kuunkierron mukaan lasketun kuukauden paastoaminen


peräkkäin tai 60 köyhän ihmisen ruokkiminen. Jotkut oppineet sanovat, että


velvollisuus on tuossa järjestyksessä, eli ensin henkilön tulisi vapauttaa orja; sitten,


jos se ei ole mahdollista, paastota; sitten, jos se ei ole mahdollista, ruokkia köyhiä.


(Mies ja nainen ovat tasavertaisia teossaan ja heidän molempien tulee suorittaa


hyvitys.)


Asiat, jotka eivät riko paastoa


Henkilö syö tai juo muistamattomuuden vuoksi tai erehdyksessä, tai toisen


ihmisen uhkausten ja pakotuksen vuoksi. (Tällaisessa tapauksessa) ei ole mitään


tarvetta qadaa‘n tai käffääraan. Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM)


sanoi: "Jokainen, joka unohti paastotessaan ja söi tai joi, hänen tulisi suorittaa


paastonsa loppuun, sillä se oli Allah, joka ruokki häntä ja antoi hänelle juotavaa." (Al-


Bukhari ja Muslim)


Hän (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) sanoi myös: "Allah on poistanut


ummältäni erehdysten ja muistamattomuuden (taakan) ja sen, mitä heitä on


pakotettu tekemään tahtoaan vastaan." (At-Tabaraani)


Henkilö oksentaa tahattomasti. Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM)


sanoi: "Hänelle, joka sattui oksentamaan paastotessaan, ei ole qadaa‘." (Al-Haakim)


I'tikääf (eristäytyminen moskeijassa) on osa uskontoa


Shärii'än mukaan i'tikääf tarkoittaa moskeijassa pysymistä sillä aikomuksella, että


haluaa päästä lähemmäksi Allahia.


Kaikki oppineet ovat yhtä mieltä siitä, että se on mäshroo' (laillinen osa islamia),


koska: "Profeetalla (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM) oli tapana pysyä


moskeijassa ramädaan-kuukauden viimeiset kymmenen päivää kuolemaansa asti,


sitten hänen vaimoillaan oli tapana tehdä sama hänen jälkeensä." (Al-Bukhari ja


Muslim)


I'tikääfiä on kahdenlaista: vapaaehtoista (mäsnuun) ja pakollista (wäägib).


Mäsnuun on se, mitä muslimi tekee vapaaehtoisesti päästäkseen lähemmäs Allahia


ja seuratakseen Lähettilästä (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA SALLAM), ja se on


erityisen suositeltavaa ramädaan-kuukauden viimeisten kymmenen päivän aikana.


Wäägib i'tikääf on se, minkä henkilö tekee pakolliseksi itselleen valalla (nädhr).


Aika, jolloin i'tikääf aloitetaan: "Jos Profeetta (SALLA ALLAAHU ALEIHI WA


SALLAM) aikoi suorittaa i'tikääfin, hänellä oli tapana rukoilla fägr, sitten hän meni


alueelle, jonka hän oli varannut i'tikääfille moskeijassa." (Al-Bukhari ja Muslim)


I'tikääfin harjoittamisen välttämättömät ehdot: Henkilön tulisi olla muslimi, joka


on saavuttanut iän, jossa pystyy erottamaan (asiat toisistaan), hänen tulisi olla


puhdas gänääbästä, kuukautisista ja synnytyksen jälkeisestä vuodosta.


I'tikääfin peruselementti: Moskeijassa pysyminen aikomuksena päästä


lähemmäksi Allahia.


Mitä on luvallista tehdä i'tikääfin aikana:


I'tikääfin paikasta on luvallista poistua sitä varten, että hyvästelee


perheensä.


On luvallista harjata hiuksia, ajella pää, leikata kynsiä, pestä vartaloa, laittaa


hajustetta ja käyttää parhaita vaatteita.


Moskeijasta on luvallista mennä ulos kiireellisten pakkotilanteiden vuoksi,


kuten käymälässä käymisen, syömässä tai juomassa käymisen vuoksi, jos


kukaan ei tuo henkilölle ruokaa.


Moskeijassa on luvallista syödä, juoda ja nukkua, kunhan pidetään


asianmukaisesti huolta sen siisteydestä.


I'tikääfin etiketit: 'Aisha (radija Allahu änha) sanoi: "I'tikääfissä olevalle henkilölle


on sunna olla poistumatta moskeijasta vierailulle sairaan luokse tai osallistuakseen


hautajaisiin, olla koskematta naiseen tai olla yhdynnässä tämän kanssa, olla


poistumatta moskeijasta paitsi välttämättömän tarpeen vuoksi. Lisäksi i'tikääfiä ei


ole ilman paastoa; eikä ole i'tikääfiä paitsi moskeijassa, jossa rukoillaan gumu'ä


(perjantairukous)." (Al-Baihaqee ja Abu Dawud)


Asiat, jotka mitätöivät i'tikääfin:


Moskeijasta poistuminen ilman tarvetta, tahallisesti.


Henkilön menettää järjellisyyden mielenvikaisuuden tai juopuneisuuden


vuoksi.


(Naisella alkavat) kuukautiset tai synnytyksen jälkeinen vuoto.


Infoa Islamista


USKO HAUDAN ELÄMÄÄN


Me uskomme haudan koettelemukseen, kun kuolleelta kysytään hänen


Herrastaan, hänen uskonnostaan ja hänen profeetastaan. ”Jumala


vahvistaa uskovaisia väkevällä sanalla sekä tämän maailman elämässä


että tulevassa. Ja Jumala antaa väärämielisten joutua kadotukseen, sillä


Jumala tekee tahtonsa mukaan”. (14:27) Uskova tulee sanomaan. ”Allah


on Herrani, Islam on minun uskontoni ja Muhammed (olkoon rauha ja


siunaukset hänen kanssaan) on Profeettani”. Epäuskova tai tekopyhä


tulee sanomaan ”En minä tiedä, Kuulin ihmisten sanovan jotakin ja


sanoin niin kuin he sanoivat”. Me uskomme, että uskovien osa haudassa


on helppo ja mieluisa. ”Heidän joiden sielut enkelit vievät puhtauden


tilassa, heille sanotaan ”rauha olkoon teille” astukaa puutarhaan


palkinnoksi siitä, mitä olette tehneet.” (16:32) Me uskomme haudan


rangaistukseen palkkana epäuskoville rajojen rikkojille”. ”Jospa voisit


nähdä väärintekijät heidän ollessaan kuolemantuskissa ja enkelien


ojentaessa kätensä sanoen, luovuttakaa henkenne. Tänä päivänä saatte


häpeällisen rangaistuksen siitä, mitä valheellisesti ja perättömästi olette


Jumalasta puhuneet ja ylpeinä ylenkatsoneet Hänen tunnusmerkkinsä”.


(6:93) Profeetan (olkoon rauha ja siunaukset hänen yllään)


perimätiedosta löytyy lukuisia ja hyvin tunnettuja perimätietoja


(haditheja) tästä aiheesta. Muslimin tulee uskoa kaikkiin näkymättömiin


asioihin mitä on mainittu koraanissa ja profeetan (olkoon rauha ja


siunaukset hänen yllään) perimätiedossa. Hänen ei tulisi pitää


näkymätöntä ristiriitaisena, verrattuna hänen maalliseen näkökykyynsä


ja ymmärrykseensä, koska tuonpuoleisen asioita ei voi verrata tämän


maailman kanssa. Näiden kahden välinen ero on valtava. Allah on avun


lähde.


6. KUUDES LUKU


USKO KOHTALOON (Jumalalliseen ennelta määräämiseen)


Me uskomme kohtaloon, jonka Allah on säätänyt ja määrännyt kaikille


eläville olennoille, Hänen ennalta tietonsa mukaan ja sen mikä on Hänen


viisautensa mukaista, olipa se hyvää tai pahaa.


KOHTALON TASOT


Kohtaloon uskossa on neljä tasoa:


Ensimmäinen taso on Tieto: Me uskomme, että Allah olkoon Hän ylistetty


tietää kaiken. Hän tiesi mitä tapahtui, mitä tulee tapahtumaan ja miten


tulee tapahtumaan. Hänen tietonsa on rajaton. Hänen ei tarvitse hankki


uutta tietoa, eikä hän unohda mitä Hän tietää.


Toinen taso on Kirjaaminen: Me uskomme, että Allah on kirjannut


turvassa oleviin tauluihin (al-Lauwh al-Mahfudh) mitä tahansa tulee


tapahtumaan tuomionpäivään saakka. ”Etkö tiedä, että Jumala tuntee


kaiken, mikä on taivaassa ja maan päällä? Totisesti, tämä on Kirjassa.


Totisesti, tämä on helppoa Jumalalle”. (22:70)


Kolmas taso on Hänen Tahtonsa: Me uskomme, että Allah tahtoi kaiken


mitä on taivaassa ja maanpäällä. Mitään ei tapahdu ilman Hänen


tahtoaan, mitä vaan Hän tahtoo, tulee tapahtumaan ja mitä tahansa Hän


ei tahdo tapahtuvan, ei tule tapahtumaan.


Neljäs taso on Hänen luomakuntansa: Me uskomme, että Jumala on


luonut kaiken ja pitää kaiken vallassaan. Hänen ovat taivaiden ja maan


aarteet”. (39:62-3) Neljänteen tasoon kuuluu mitä tahansa Allah tekee ja


mitä tahansa Hänen luotunsa tekevät. Kaikki mitä ihmiset tekevät,


sanovat, tai laiminlyövät ovat Allahin tiedossa ja Hän on kirjannut ne, Hän


on tahtonut sitä ja Hän on myös saattanut ne tapahtumaan. ”jokainen


teistä, joka tahtoo pysytellä oikealla tiellä. Mutta ette te itse tahdo, ellei


Jumala, maailmojen Herra, sitä tahdo.” (81:28-9) ” ja jos Jumala olisi


tahtonut, eivät he olisi taistelleet toisiansa vastaan, mutta Jumala tekee,


mitä haluaa”. (2:253) ” jos Jumala olisi tahtonut, eivät he olisi saattaneet


tehdä niin. Jätä heidät väärien keksintöjensä kassa”. (6:137) ” Jumalahan


on luonut teidät ja teidän tekonne”. (37:96)


IHMISEN VAPAA VALINTA


Me uskomme, vaikka Allah on antanut ihmiselle voimaa ja vapaan tahdon,


minkä mukaan hän tekee asioita. Todisteet, että ihmisen teot ovat hänen


oman tahtonsa alaisia:


Ensimmäinen, Allahin sanat, ” joten lähestykää peltojanne (vaimojanne)


milloin ja miten tahdotte”. (2:223) ”Jos he olisivat halunneet lähteä


sotaretkelle, he olisivat varmasti ryhtyneet varusteluihin”. (9:46)


Toinen, Allah ohjaa ihmistä tekemään tai kieltää olla tekemättä. Jos


ihmisellä ei olisi vapaata tahtoa, niin ei Allah pyytäisi meitä tekemään


mihin meillä ei ole kykyä. Tämä väitös on kumottu Allahin viisaudessa.


Hänen armo ja Hänen totuudenmukainen sanansa tässä jakeessa ”


Jumala ei ketään rasita yli voimien”. (2:286)


Kolmas, Hänen ylistäen heidän hyveellisiä tekojaan ja syyttäen


pahantekijöitä heidän teoistaan ja palkiten heidät jokaisen sen mukaan


mitä he ansaitsevat. Jos teot eivät olisi tehty jokaisen omasta tahdosta,


silloin heidän ylistäminen olisi vitsi ja ihmisten rankaiseminen olisi


vääryyttä ja Allah on tietenkin vapaa vitsailusta ja vääryydestä.


Neljäs, Allah on lähettänyt lähettiläät ”jotka toivat ihmisille ilosanoman ja


varoittivat, jottei ihmisillä heidän lähettämisensä jälkeen olisi mitään


veruketta Jumalaa vastaan”. (4:165) Jos henkilön teot ei olisi tehty hänen


vapaasta tahdosta, hänen kieltämistänsä ei voisi mitätöidä lähettämällä


lähettiläitä.


Viides, jokainen teon tekijä tuntee, että hän tekee tai ei tee mitään tekoa


pakosta. Hän seisoo ja hän istuu, tulee sisään ja menee ulos, matkustaa


ja pysyy aloillaan hänen omasta tahdostaan tuntematta kenenkään


pakottavan häntä tekemään näitä tekoja. Todellisuudessa hän voi


selvästi erottaa kun hän tekee jotakin omasta tahdostaan ja kun joku


pakottaa hänet tekemään tekoja. Islamin laki myös erottaa nämä asiat


viisaasti toisistaan. Se ei rankaise väärintekijää teosta, jonka tämä on


joutunut tekemään pakon alaisena.


KOHTALO EI OLE TEKOSYY SYNNINTEKIJÖILLE


Me uskomme, että synnintekijöillä ei ole tekosyytä Allahin jumalallisessa


ennalta määräämisessä, koska hän tekee synnin hänen omasta


tahdostaan, tietämättä mitä Allah on säätänyt tapahtuvan hänelle.


Kukaan ei tiedä Allahin määräystä ennen kun se tulee tapahtumaan.


”yksikään sielu ei aavista, mitä hänen on huomenna koettava”. (31:34)


Miten silloin voi muka esittää tekosyyn mikä ei ole henkilön tiedossa


samalla kun hän tekee hänen rikoksensa. Allah tuo tyhjäksi tämän


tyyppiset väitökset Hänen sanansa: ” Ne, jotka asettavat muita Jumalan


rinnalle, sanovat, jos Jumala olisi tahtonut, emme olisi asettaneet muita


Hänen vertaisikseen, eivätkä meidän isämmekään, emmekä olisi mitään


kieltoja asettaneet. Samoin teeskentelivät ne, jotka ennen heitä elivät,


kunnes he saivat maistaa ankaruuttamme. Sano, onko teillä mitään


todisteita meille annettavaksi? Te seuraatte vain olettamustanne, ja


valehtelette”. (6:148) Me sanomme syntisille jotka käyttävät jumalallista


ennalta määräämistä tekosyynä: Miksi, ette tehneet tottelevaisuuden


tekoja pöyhkeillen siitä, että Allah on ennalta määrännyt ne teille, sen


jälkeen kun synnin ja hurskauden välillä ei ole eroa ennen kun ne


tapahtuivat teille? Siksi Profeetta Muhammed (olkoon rauha ja


siunaukset hänen yllään) kertoi hänen kumppaneilleen, että ”jokaisen


paikka paratiisissa tai helvetissä on jo kirjoitettu, ja he sanoivat pitäisikö


meidän turvata tähän ja lopettaa hyvien tekojen tekeminen? ”Hän sanoi:


ei”, tehkää hyvää, ja jokainen tullaan ohjaamaan siihen, mihin hänet on


luotu”. (Bukhari ja Muslim)


Me voimme sanoa syntiselle joka yrittää sanoa tekosyyksi kohtalon:


Oletetaan, että haluat matkustaa Mekkaan. On kaksi tietä mitkä vievät


sinne. Totuudenmukainen henkilö kertoo sinulle, että ensimmäinen


näistä teistä on vaarallinen ja vaikea kulkunen, ja toinen on helppo


kulkunen ja turvallinen. Sinä tulet valitsemaan teistä jälkimmäisen. Et tule


valitsemaan ensimmäistä tietä ja että samalla sanoisit, että se oli sinulle


määrätty kohtalo. Jos tekisit niin, ihmiset pitäisivät sinua hulluna.


Me voimme myös sanoa hänelle: Jos sinulle tarjotaan kahta työtä,


toisessa niistä on korkeampi palkka. Tulisit varmasti ottamaan sen työn


missä on korkeampi palkka. Miten ihmeessä sitten valitsisit sen mikä on


alhaisempi tuonpuoleisessa ja käyttäisit ennalta määräämistä


tekosyynä?


Me voimme jatkaa sanomalla hänelle: Me näemme että olet sairastunut


sairauteen, sinä olet hakenut apua kaikilta psykologeilta, etsien


hoitokeinoa ja olet valmis kestämään mitä tahansa kivuliaita leikkaus


toimenpiteitä ja kitkeriä lääkkeitä. Miksi et voi tehdä samaa kun sinun


sydämesi on henkisesti sairas synnistä?


PAHUUS EI OLE ALLAHIN OMINAISUUKSISTA


Me uskomme, että pahuutta ei tule pitää Allahin ominaisuutena, koska


Hän on täydellinen ja viisas. Profeetta (olkoon rauha ja siunaukset hänen


yllään) sanoi ”ja pahuus ei ole sinun ominaisuutesi”. (Muslim) Siksi


Allahin kohtalossa ei ole pahuutta ollenkaan, koska Hänen kohtaloiden


määrääminen perustuu Hänen armeliaisuuteensa ja viisauteensa.


Pahuus voi olla kuitenkin tulos hänen ennalta määräämiseensä, koska


Profeetta (olkoon rauha ja siunaukset hänen yllään) sanoi


pyyntörukouksessaan jonka hän opetti Hassanille: ” ja suojele meitä


pahalta jonka olet määrännyt” (Tirmithi & Muut) Tässä Profeetta (olkoon


rauha ja siunaukset hänen yllään) antoi ominaisuuden sille mitä Hän on


säätänyt. Tästä huolimatta pahuus mitä Hän on säätänyt, ei ole puhdasta


pahuutta. Se on pikemminkin pahuutta vain eräässä suhteessa, hyvää


toisessa suhteessa tai se on pahaa yhdessä asiassa ja hyvää toisessa.


Näin ollen, katastrofit maassa kuten, kuivuus, sairaudet, köyhyys ja pelko


ovat pahoja, mutta ne ovat hyviä toisessa suhteessa. Allah, olkoon Hän


ylistetty, sanoo: ”Turmiota tapahtuu maalla ja merellä ihmisten


kättentyönä, jotta Hän voisi antaa ihmisten maistaa tekojensa


seurauksia, niin että, he tekisivät kääntymyksen (pois pahasta)”. (30:40)


Varkaan käden katkaiseminen tai aviorikkojan kivitys ovat pahoja asioita


varkaalle ja aviorikkojalle, mutta toisaalta ne ovat hyviä asioita, koska ne


ovat puhdistus heille, jotta tämän elämän rangaistus hyvittäisi teot, ja


ettei tuonpuoleisenrangaistus tulisi heidän osaksi. Se on myös hyvä


toisessa suhteessa. Näiden rangaistusten käyttö suojelee omaisuutta,


kunniaa ja perhesuhteita.


7. SEITSEMÄS LUKU


USKON HEDELMÄT


Tämä ylevä usko mikä sisältää nämä mahtavat periaatteet, kantavat


lukuisia ja hyödyllisiä hedelmiä kenelle tahansa joka uskoo niihin.


HYVEITÄ USKOSTA ALLAHIIN


Usko Allahiin. Hänen nimiinsä ja ominaisuuksiinsa ansaitsee Allahin


rakkauden ja Hänen ylistämisensä tätä henkilöä kohtaan. Joka on tulos


kun henkilö on pitänyt kiinni Allahin ohjeista ja kun hän on totellut Hänen


kieltojaan mikä on tapa saavuttaa äärimmäinen onnellisuus tässä


elämässä ja tuonpuoleisessa, sekä henkilökohtaisella tasolla, että


yhteiskunnallisella tasolla. ”Ketä tahansa tekee hyvää, olkoon hän mies


tai nainen, kun hän samalla on uskovainen, hänen Me totisesti annamme


viettää onnellista elämää, ja sellaisille Me maksamme palkan parhaasta,


mitä ovat tehneet”. (16:97)


HYVEITÄ USKOSTA ENKELEIHIN


Ensimmäinen, kunnioitus Allahin arvokkuutta kohtaan, Hänen


mahtavuuttaan, ja Hänen ylivaltaansa kohtaan.


Toinen kiitollisuus Allahia kohtaan, koska Hän asettaa joitakin enkeleitä


tehtävään Hänen palvelijoilleen, tallentaen heidän tekonsa ja muihin


tehtäviin jotka hyödyttävät heitä.


Kolmas, rakkaus ja ihailu enkeleitä kohtaan koska mitä he tekevät,


palvoen Allahia parhaalla mahdollisella tavalla ja rukoillen uskovien


puolesta.


HYVEITÄ USKOSTA KIRJOIHIN


Ensimmäinen, arvostus Allahin armoa ja ihmisten huolenpitoa kohtaan,


kun Hän lähetti kirjan jokaiselle kansalle heidän johdatuksekseen.


Toinen, arvostus Allahin viisautta kohtaan, koska Hän ilmoitti näissä


kirjoissa jokaiselle kansalle mikä sopi heille. Ylevä Koraani on viimeinen


näistä kirjoista ja se on sopiva kaikille ihmisille kaikkina aikoina


tuomionpäivään asti.


Kolmas, osaamme olla kiitollisia Allahin armoa kohtaan kun Hän ilmoitti


nämä kirjat.


HYVEITÄ USKOSTA LÄHETTILÄISIIN


Ensimmäinen, arvostus Allahin armoa ja huolenpitoa Hänen ihmisiään


kohtaan, kun Hän lähetti heille nämä mahtavat Lähettiläät johdattamaan


heitä oikealle tielle.


Toinen, kiittää Allahia tästä mahtavasta suosiosta.


Kolmas, rakkaus ja arvostus Profeettoja kohtaan ja heidän ylistäminen


minkä he ansaitsevat, koska he ovat Allahin lähettiläitä ja Hänen


valintansa Hänen ihmisten joukosta. He palvoivat Allahia heidän


parhaansa mukaan, välittivät Hänen viestinsä koko ihmiskunnalle,


antoivat vilpittömiä neuvoja heille, kestivät koetukset kärsivällisesti mitä


tahansa koetuksia he kohtasivat.


HYVEET USKOSTA TUOMIONPÄIVÄÄN


Ensimmäinen, pyrkimys tottelemaan Allahia ja saamaan palkinto siitä


päivästä ja välttää tottelemattomuutta Häntä kohtaan peläten Hänen


rangaistustaan.


Toinen, lohtu uskoville mitä tahansa nautintoja he menettävät tässä


elämässä ja mitä siunauksia ja palkintoja he toivovat saavuttavansa


tuonpuoleisessa.


HYVEET USKOSTA ENNALTA MÄÄRÄÄMISEEN


Ensimmäinen, luottamus Allahiin aikoessaan tehdä mitä vaan tekoja,


koska syyt ja seuraukset ovat kiinni Allahin ennalta määräämisestä.


Toinen, saavuttaa mielenrauha ja autuus. Kun henkilö tietää, että kaikki


on kiinni Allahin ennalta määräämisestä, ja että epäonni olisi tapahtunut


hänelle joka tapauksessa, hänen sielunsa saa helpotuksen ja hänen


sydämensä tulee olemaan tyytyväinen Allahin ennalta määräämiseen.


Kellään ei ole mukavampaa elämää, huolista vapaata sielua, ja vahvaa


itsevarmuutta, kuin sillä joka uskoo kohtaloon.


Kolmas, vapaus ylpeydestä, kun henkilö on saavuttanut tavoitteensa,


koska tämä on Allahin siunaus jonka hän määräsi tapahtumaan hyväksi


ja menestykseksi. Henkilön tulisi kiittää Allahia siitä ja poistaa itsestään


ylpeys.


Neljäs, vapaus huolista ja masennukselta, kun tapahtuu


epäonnistuminen, onnettomuus, koska se on Allahin määräämä kohtalo


ja Hänen hallussaan on taivaat ja maat. Koska sen piti tapahtua joka


tapauksessa, henkilön tulisi olla kärsivällinen ja toivoa


kärsivällisyydestään palkintoa Allahilta.


Allah viittaa näihin asioihin seuraavissa jakeissa: ”Mitään ei tapahdu


maailmassa eikä teissä itsessänne, jota ei ole merkitty pyhään kirjaan,


ennen kuin Me annamme sen tulla ilmi. Tämä on totisesti helppoa


Jumalalle. Älkää siis, murehtiko sitä, mitä olette menettäneet, älkääkä


myöskään kerskuko sen perusteella, mitä Hän on teille antanut, sillä


Jumala ei rakasta röyhkeätä ja kerskailevaa ihmistä”. (57:22-3)


Me rukoilemme Allahia joka on ylistetty, palkitsemaan meidät tästä


uskosta, ymmärtämään ja huomaamaan sen tuomat hedelmät, lisäämään


meidän siunauksia, pitämään meidät oikealla tiellä jolle Hän on meidät


johdattanut, ja asettamaan siunauksensa meille, Hän on totisesti Antaja.


Ylistys ja kiitos olkoot Allahille maailmojen Herralle, olkoon rauha ja


siunaukset Profeetta Muhammedin yllä, hänen perheensä yllä, hänen


seuralaistensa yllä, ja heidän jotka seuraavat heitä totuudessa.