”Israel on minun esikoispoikani;” 2.Moos.4:22
”Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.” Jeremia 31:9
Hän lausui minulle: ”sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.” Ps.2:7
Sillä kaikki, joita Jumalan henki kuljettaa, ovat Jumalan lapsia: Kirje Roomalaisille 8:14
Huomaatko, että juutalaisessa kielenkäytössä jokainen vanhurskas henkilö, jokainen Jaska tai Jussi, joka noudatti Jumalan tahtoa ja suunnitelmaa, oli JUMALAN POIKA. Se oli vertauskuvallinen kuvaileva termi, yleisesti käytetty juutalaisten keskuudessa.
Kristitty on samaa mieltä tästä perustelusta, mutta jatkaa – ”Mutta Jeesus ei ollut sellainen.” Jumala LOI Aatamin, Jumala on LUONUT jokaisen elävän olennon. Hän on Herra, Kaiken vaalija ja ylläpitäjä. Vertauskuvallisesti sanottuna: Siksi Jumala on kaiken isä. Mutta Jeesus oli Jumalan ”SYNNYTTäMä” poika, ei Jumalan LUOMA.
SYNNYTETTY TARKOITTAA ”SIITETTY”
Vaikka minulla on neljänkymmenen vuoden kokemus käymistäni keskusteluista oppineitten kristittyjen kanssa, ei ainutkaan ole avannut suutaan ja ottanut riskiä selittääkseen ilmausta ”synnytetty ei luotu.” Tarvittiin eräs amerikkalainen, joka uskalsi selittää. Hän sanoi: ”Se tarkoittaa, Jumalan siittämä.” ”Mitä?” Purskahdin nauruun. ”Jumalan siittämä?” ”Ei, ei,” hän sanoi, ”minä vain yritän selittää merkitystä. En usko, että Jumala todella siitti pojan.”
Järkevä Kristitty sanoo, että sanat eivät kirjaimellisesti tarkoita sitä, miltä ne kuulostavat. Miksi sitten sanot niin? Miksi aiheutat tarpeetonta ristiriitaa maailman 1.300 000 000 – Kristityn ja tuhannen miljoonan Muslimin välille antamalla mielettömiä lausuntoja?
SYY VASTALAUSEISIIN
Muslimi vastusta jyrkästi sanaa ”siitetty,” koska siittäminen kuuluu seksuaalisuuden alempiin, eläimellisiin toimintoihin. Mitään me voimme liittää sellaisen alhaisen ominaisuuden Jumalaan?
Vertauskuvallisesti me kaikki olemme Jumalan lapsia – hyvät ja pahat – ja Jeesus olisi olemukseltaan lähempänä ”Jumalan poikaa” kuin kukaan meistä. Hänhän halusi olla uskollisempi Jumalalle kuin meistä kukaan koskaan pystyy olemaan! Tästä näkökulmasta katsottuna hän on erinomainen Jumalan poika.
Vaikka tämä haitallinen sana ”siitetty” on nyt epävirallisesti jätetty pois kaikkein täsmällisimmästäkin Raamatusta (R.S.V The Revised Standard Version) sen haamu viipyy vielä Kristityn mielessä, sekä mustan että valkoisen. Sen petollinen aivopesu saa valkoisen miehen tuntemaan ylemmyyttä jopa saman kirkon tai lahkon piirissä. Ja tämä opinkappale on luonut pysyvän alemmuuskompleksin mustan väestön mieliin.
AIVOPESTY ALEMMUUDENTUNNE
Ihmismieli ei voi olla pohtimatta seuraavaa: Jos afrikkalaisen poikalapsi näyttää afrikkalaiselta, kiinalaisen lapsi kiinalaiselta, intialaisen intialaiselta, niin kaiken järjen mukaan Jumalan pojan tulisi näyttää Jumalalta. Lukemattomia kauniita kuvia ja jäljennöksiä tästä Jumalan ”ainoasta pojasta”(?) asetetaan ihmisten nähtäväksi. Hän näyttää eurooppalaiselta vaaleine hiuksineen, sinisine silmineen ja kauniine piirteineen – kuten minä näin ”Kuningasten kuninkaassa” tai ”Voiton päivässä” tai ”Jeesus Nasaretilaisessa.” Muistatteko Jeffrey Hunterin? Kristittyjen ”Pelastaja” muistuttaa enemmän saksalaista kuin kyömynenäistä juutalaista. Siispä tietenkin, jos poika on valkoinen, isän tulisi myös olla valkoinen (Jumala?). Sen vuoksi maapallon tummempi – ihoisilla roduilla on alitajuisesti syöpynyt sieluihin tunne Jumalan lapsipuolen asemasta. Eivät mitkään kasvovoiteet, ihonvaalennukset tai tukansuorennukset poista tätä alemmuuden tunnetta.
JUMALA ON HENKI
Jumala ei ole musta eikä valkoinen. Hän on hengellinen olevainen, ihmismielen käsityskyvyn ulottumattomissa. Rikkomalla kaukasialaisen (valkoisen) ihmis-jumalan henkiset kahleet olet rikkonut pysyvän alemmuuden-tunteen kahleet. Mutta älylliset kahleet ovat vaikeammin murrettavissa: Orja itse pitää sinnikkäästi niistä kiinni.
LUKU 6
VASTAUS KRISTINUSKON ONGELMIIN
”Kristus Islamissa” on oikeastaan sama asia kun ”Kristus Koraanissa”: Ja Koraanilla onkin täsmällistä sanottavaa jokaisesta Kristinuskon erehdyksestä. Koraani vapauttaa Jeesuksen (R.H.) kaikista hänen vihamiestensä panettelusta, samoin kuin hänen seuraajiensa hullaantumisesta. Jeesuksen vihamiehet sanoivat, että hän pilkkasi Jumalaa väittämällä omaavansa jumalallisia kykyjä. Hänen harhaanjohdetut seuraajansa ovat sitä mieltä, että hän myönsi jumalallisuutensa, mutta se ei ollut pilkkaamista (kufr), koska hän oli Jumala.
Mitä sanoi Koraani? Allah osoittaa sanansa sekä juutalaisille että kristityille: Oi Kirjan väki, älkää olko intoilijoita uskonnossanne älkääkä sanoko Jumalasta muuta kuin mikä on totta! Messias Jeesus, Marian poika, on vain Jumalan lähettiläs ja hänen sanansa, jonka hän on antanut Marialle, ja hänen henkensä; uskokaa siis Jumalaan ja hänen lähettiläisiinsä.. Pyhä Koraani 4:171
”KOHTUUS KAIKESSA”
”Oi Kirjan väki” on erittäin kunnioittava nimitys, jolla juutalaisia ja kristittyjä puhutellaan Koraanissa. Toisin sanoen, Allah tarkoittaa: ”Oi oppineet ihmiset!” ”oi ihmiset, joilla on pyhä kirjoitus!” Tosin juutalaiset ja kristityt itse kehuskelevat olevansa parempia kuin arabit, joilla ei ollut pyhää kirjaa ennen Koraania. Allah estääkin molempia kiisteleviä yltiöuskovaisia osapuolia, oppineina ihmisinä, menemästä minkäänlaisiin äärimmäisyyksiin tarkastellessaan Jeesuksen persoonallisuutta.
Juutalaiset tekivät erinäisiä vihjailuja Jeesuksen (R.H.) toiminnan lainmukaisuudesta ja syyttivät häntä jumalanpilkasta vääristelemällä hänen sanojaan. Kristityt näkevät muita merkityksiä Jeesuksen sanoissa; he irrottavat sanat niiden asiayhteydestä tehdäkseen hänestä Jumalan. Nykypäivän kristitty – kiihko-evankelista, raamatun-paukuttaja – käyttää melko kovia sanoja ja kömpelöä lähestymistapaa voittaakseen käännynnäisen pilkkapuheittensa taakse. Hän sanoo:
a) ”JOKO JEESUS ON JUMALA TAI VALEHTELIJA”
b) ”JOKO JEESUS ON JUMALA TAI HULLU”
c) ”JOKO JEESUS ON JUMALA TAI HUIJARI”
Nämä ovat kristityn ihmisen sanoja joka on poimittu kristillisestä kirjallisuudesta. Tämän jälkeen ei kukaan lähimmäistään rakastava ihminen, muslimi tai muu, voi tuomita Kristusta niin ankarasti kuin kristitty vaatii tekemään. Kenties jonkun mielestä on paras pysyä puolueettomana, jos tuntuu siltä, että on valittava joku
näistä äärimmäisistä vaihtoehdoista. Ehkä ei juolahda mieleen, että on olemassa vielä yksi vaihtoehto tälle kristinopin arvoitukselle.
JäRKEVä VAIHTOEHTO
Eikö ole mahdollista, että Jeesus yksinkertaisesti oli sitä, mitä hän väitti olevansa; profeetta, kuten niin monet muut profeetat ennen häntä? Vaikkakin hän on yksi merkittävimmistä profeetoista mahtava ihmeidentekijä, suuri hengellinen opettaja ja opas Messias! Miksi vain Jumala tai hullu? Onko ”hulluus” ”jumaluuden” vastakohta kristinuskossa? Mikä on Jumalan vastakohta? Haluaako joku nokkela kristitty vastata?
Koraani paljastaa Kristuksen todellisen aseman yhdessä ainoassa jakeessa, jossa sanotaan:
1) Että hän oli naisen, Marian poika, ja siksi ihminen
2) Mutta hän oli apostoli, ihminen, jolle Jumala oli antanut tehtävän, ja siksi hänellä oli oikeus kunniaan
3) Hän oli sana, joka oli suotu Marialle, sillä hänet luotiin Jumalan sanalla ”Ole” ja hän oli; (kun) Kor. 3:59
4) Hän oli henki, Jumalasta lähtöisin, mutta ei kuitenkaan Jumala; hänen elämänsä ja tehtävänsä olivat rajoittuneempia kuin joidenkin muiden apostolien; siitä huolimatta meidän tulee osoittaa hänelle yhtä suurta kunnioitusta kuin yleensä Jumalan Miehelle.
Kolminaisuusoppi, ykseys Jumalan kanssa, ja Jumalan pojan asema kiistetään jumalanpilkkana. Jumala on itsenäinen, hän ei tarvitse mitään, ei esimerkiksi poikaa hoitamaan asioitaan.
Johanneksen evankeliumin (kuka sen sitten kirjoittikin) sanaoppi (Logos.kr) on suureksi osaksi peräisin Aleksandrian gnostikkojen mystiikasta, tässä yksinkertaisesti selitetty, joskin Islamissa sufialaisten tutkima uskonnon osa alue. A. Y .Alin komm. jakeeseen 171
JEESUKSELTA KYSYTTIIN
Koraanin jakeet 119-121 luvussa 5 Surat ul-ma´ida kuvailevat tuomiopäivää, jolloin Allah kysyy Jeesukselta (R.H.) tämän oletettujen seuraajien sokeasta innosta palvella häntä ja hänen äitiään:
119. Entä kun Jumala sanoi: ”oi Jeesus, Marian poika, oletko sanonut ihmisille: ” Ottakaa minut ja äitini jumaliksi Jumalan sijasta?” Hän vastasi: ”Ylistetty ollos- Sinä! Ei minun kuulu sanoa sellaista, mihin minulla ei ole oikeutta. Jos olisin niin sanonut, olisit saanut sen tietää. Sinä tiedät mitä minun mielessäni on, mutta minä en tiedä, mitä Sinun mielessäsi on. Totisesti Sinä olet salaisuuksien tuntija.
120.En minä ole sanonut heille muuta kuin mitä käskit minun sanoa: `Palvelkaa Jumalaa, minun Herraani ja teidän Herraanne´, ja minä olin todistajana heille niin kauan kun olin heidän keskuudessaan, mutta kun otit minut pois, tulit itse heidän vartijakseen, niin Sinä olet kaiken todistaja.
121.”Jos Sinä rankaiset heitä, ovat he totisesti Sinun palvelijoitasi, ja jos Sinä annat heille anteeksi, niin Sinä olet Voimallinen, Viisas.”
EI VAATINUT JUMALUUTTA
Jos totuuden sana Kaikkitietävältä on tämä ”En ole koskaan sanonut heille muuta kuin mitä minun käskettiin sanoa, että: ”PALVELKAA JUMALA, JOKA ON MINUN HERRANI JA TEIDäN HERRANNE,” niin kuinka kristityt sitten perustelevat Jeesuksen palvonnan?
Koko raamatussa, protestanttisen raamatun 66 kirjassa tai roomalaiskatolisen 73 kirjassa ei ole ainuttakaan lausuntoa, jossa Jeesus väittäisi olevansa Jumala tai jossa hän sanoisi: ”Palvelkaa minua.” Missään kohdassa hän ei sano, että hän ja Kaikkivaltias Jumala olisivat yksi ja sama persoona. Edellä oleva ilmaisu ”yksi ja sama persoona” kutkuttaa monia ”kiihkouskovaisia” ja ”Raamatun-paukuttajia,” jumaluusopin tohtorit ja teologian professorit mukaan lukien. Jopa uudetkin käännynnäiset ovat opetelleet ulkoa nämä säkeet. Heidän on ohjelmoitu kuin zombiet paasaamaan asiayhteydestä irrallaan olevia säkeitä, josta he saavat vahvistusta uskolleen.
Sanat ”OVAT YKSI::” aktivoivat mieltä muistojen mielleyhtymillä. ”Kyllä,” sanovat kolmiyhteysopin kannattajat, jotka palvelevat kolmea jumalaa yhtenä Jumalana ja yhtä Jumalaa kolmena. ”Jeesus väitti olevansa Jumala? Missä?
PASTORI PöYDäN ääRESSä
Olin vienyt pastori Morris D.D.:n ja hänen vaimonsa lounaalle ”Kultaiseen Riikinkukkoon.” Siinä pöydän ääressä istuessamme ja keskustellessamme sain tilaisuuden kysyä: ”Missä?” Ilman minkäänlaisia mutinoita pastori lausui: ”MINä JA ISäNI OLEMME YHTä” vihjatakseen tällä tavoin, että Jumala ja Jeesus ovat yksi ja sama persoona, ja että Jeesus tässä kohdassa väittää olevansa Jumala.
Tämä säe oli minulle hyvin tuttu, mutta se lausuttiin lauseyhteydestä irrallaan. Sillä ei ollut sitä merkitystä, mitä tohtori kuvitteli, niinpä kysyinkin häneltä: ”Mikä on lauseyhteys”
”LAUSEYHTEYDEN” TUKAHDUTTAMANA
Pastori lopetti syömisen ja alkoi tuijottaa minua. Minä kysyin: ”Miksi? Ettekö tunne lauseyhteyttä?” ”Nähkääs, se minkä lausuitte, on oikea teksti, mutta minä haluan tietää kontekstin - tekstin, joka edeltää tuota kohtaa tai on sen jäljessä.”
Täällä oli kerran eräs englantilainen (kanadalainen) presbyteerisen kirkon työntekijä, jumaluusopin tohtori, ja kävi sitten niin, että minä yritin opettaa hänelle englantia. Tietysti hän tiesi, mitä konteksti merkitsee, mutta muiden maanmiestensä tavoin hänkään ei ollut tutkinut yhteyttä, jossa Jeesus lausui sanansa.
Minulla oli neljänkymmenen vuoden kokemus siitä, miten tämä teksti on satoja kertoja viskattu minulle, mutta yksikään oppinut kristitty ei ole koskaan yrittänyt ottaa riskiä selvittääkseen sen todellista merkitystä. Yleensä
ihmiset alkavat heti haparoida raamattuaan. Tohtorilla sitä ei ollut mukana. Kun he alkavat tavoitella raamattuaan, minä estän heitä pääsemästä vauhtiin. ”Varmasti sinä tiedät mitä siteeraat?” ”Tottakai osaat raamattusi!”
Toivottavasti jotkut ”uudestisyntyneet” kristityt, luettuaan tämän, haluavat korjata tämän puutteellisuuden. Mutta epäilen, tulevatko muslimilukijani koskaan elämänsä aikana kohtaamaan ketään, joka voisi antaa heille tuon tarpeellisen lauseyhteyden.
MIKä ON LAUSE-YHTEYS?
On epäreilua pastorin taholta, että hän, joka itse ei tiedä lause-yhteyttä, kysyy minulta: ”Tiedätkö sinä?” ”Tietysti,” minä sanoin. ”No, mikä se on?”, oppinut ystäväni kysyi. Minä sanoin: ”Se, mitä sinä olet siteerannut , on tietysti Johanneksen evankeliumin 10. luvusta, jakeesta 30.
Päästäksemme selville tilanteesta, meidän täytyy aloittaa jakeesta 23, jossa lukee:
23. ”ja Jeesus käyskenteli pyhäkössä, Salomonin pylväskäytävässä.”
Johannes, tai kuka tahansa tämän tarinan kirjoittikin, ei kerro meille syytä, miksi Jeesus uhmaa paholaista kävelemällä yksin leijonain luolassa. Sillä olettaa sopii, etteivät juutalaiset jättäneet käyttämättä mainiota tilaisuutta päästäkseen tasoihin Jeesuksen kanssa.
Ehkäpä tekstin kirjoittajaa rohkaisi tapa, jolla Jeesus oli kirjaimellisesti ruoskinut aivan yksin temppelissä juutalaisia,
ja kaatanut rahan-vaihtajien pöydät. Tämä tapahtui hänen julkisen toimintansa alku-vaiheessa. (Joh.2:15)
24. ”niin juutalaiset ympäröivät hänet ja sanoivat hänelle: Kuinka kauan sinä pidät meidän mieltämme kiihdyksissä. Jos sinä olet Kristus, niin sano se meille suoraan.”
He ympäröivät hänet ja heristäen sormeaan hänen kasvojensa edessä, he alkoivat syyttää ja yllyttää häntä sanoen, ettei hän ole esittänyt väitettään riittävän avoimesti, riittävän selvästi. Että hän puhui epäselvästi. He yrittivät saattaa itsensä raivoon hyökätäkseen hänen kimppuunsa.
Kuitenkin heidän todellinen vaivansa oli se, etteivät he pitäneet Jeesuksen saarnausmenetelmästä, hänen haukkumisistaan, tavastaan, jolla hän tuomitsi heidän puhdasoppisuutensa, seremoniansa, kirjaimellisen laintulkintansa ja sen, että he olivat unohtaneet hengen. Mutta Jeesuksella ei ollut enää varaa ärsyttää heitä enempää, heitä, oli liian monta ja he kaipasivat kovasti taistelua. Arvostelukyky on pelottomuuden parempi puoli. Sovinnollisessa, tilanteeseen sopivassa hengessä.
25. ”Jeesus vastasi heille: Minä olen sanonut sen teille, ja te ette usko. Ne teot, joita minä teen Isäni nimessä, ne todistavat minusta."
26. ”Mutta te ette usko, sillä te ette ole minun lampaitani.” Jeesus torjuu vihamiestensä väärät syytökset siitä, että hän on epäselvästi ilmaissut olevansa Messias. Juuri tätä selvää väitettä he odottivat häneltä. Hän sanoi kyllä kertoneensa
heille tarpeeksi selvästi, mutta he eivät halunneet kuunnella häntä, vaan:
27. ”Minun lampaani kuulevat minun ääntäni, ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.”
28. ”Ja Minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan RYöSTä HEITä MINUN KäDESTä."
29. ”Minun Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi RYöSTää HEITä MINUN ISäNI KäDESTä.”
Miten joku voi olla niin sokea, ettei huomaa samankaltaisuutta kahden viimeisen jakeen lopussa? Mutta hengellisistä silmälapuista on enemmän haittaa kuin ruumiillisista puutteista.
Jeesus kertoo juutalaisille, sukulaisuuteen viitaten, todellisesta yhteydestä, isän ja pojan välisestä suhteesta. Ratkaisevin jae
30. ”Minä ja Isä olemme yhtä.”
Ovat yhtä – missä mielessä? Olemukseltaanko? Vai onko heille molemmille yhteistä kaikkitietävyys ja kaikkivaltius? Ei! Yhteistä on päämäärä! Kaikkivaltias Jumala ja Hänen lähettiläänsä pitävät huolen siitä, että se joka kerran on uskoon tullut, myöskin pysyy uskossa. Tämä on ”Isän” JA ”Pojan” JA ”Pyhän Hengen” päämäärä JA jokaisen uskovan miehen JA naisen päämäärä.
Antakaamme samaisen Johanneksen selittää gnostilainen mystikko-jaarittelunsa. ”…että he kaikki olisivat YHTä; niin kuin sinä, isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat…minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti YHTä…” (Joh.17:21,23)
Jos Jeesus on YHTä Jumalan kanssa ja jos tuo ykseys tekee hänestä Jumalan, niin silloin kavaltaja - Juudas, epäilevä Tuomas, ja saatanallinen Pietari ynnä ne yhdeksän muuta, jotka hädän hetkellä hylkäsivät hänet, ovat Jumalia. Sillä, samoin kuin Jeesus väitti olevansa yhtä Jumalan kanssa (Joh.10:30), hän nyt väittää kaikkien niidenkin olevan, jotka ”jättivät hänet ja pakenivat.” (Mark.14:50), tai joista hän sanoo: ”Te vähäuskoiset…” (Matt.8:26). ”Voi sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi!” (Luuk.9:41)
Missä ja milloin loppuu kristitty herjaus? Sanonta ”Minä ja Isäni olemme yhtä” oli hyvin viaton ja ilmaisi vain yleistä päämäärää Jumalan suhteen. Mutta juutalaiset etsivät hankaluuksia, eivätkä hyväksyneet minkäänlaisia selityksiä, joten:
31. ”Niin juutalaiset ottivat taas kiviä maasta kivittääksensä hänet.”
32. Jeesus vastasi heille: ”Minä olen näyttänyt teille monta hyvää tekoa, jotka ovat Isästä; mikä niistä on se, jonka tähden te tahdotte minut kivittää?"
33.”juutalaiset vastasivat hänelle: Hyvän teon tähden me emme sinua kivitä, vaan Jumalanpilkan tähden, ja koska sinä, joka olet ihminen, teet itsesi Jumalaksi.”
Edellä olevassa jakeessa 24 juutalaiset aiheettomasti väittivät, että Jeesus puhui epäselvästi. Kun tuo syytös taitavasti kumottiin, niin he syyttivät häntä jumalanpilkasta, jota pidetään hengellisissä piireissä rikoksen kaltaisena tekona. Niinpä he sanoivat, että Jeesus väittää olevansa Jumala. ”Minä ja Isäni olemme yhtä”.
Kristitty ovat samaa mieltä juutalaisten kanssa siitä, että Jeesus (R.H.) sanoi näin; mutta heidän mielestään se ei ollut herjausta, koska Jeesus oli Jumala ja hän oli oikeutettu tunnustamaan jumaluutensa. Sekä kristityt että juutalaiset myöntävät lauseen vakavuuden. Toisille se merkitsi pelastusta ja toisille se antoi hyvän syyn päästä hänestä eroon.
Ja näiden mielialojen vallitessa Jeesus-paran annetaan sitten kuolla. Tosin Jeesus kieltäytyi yhteistyöstä tässä likaisissa pelissä:
34. ”Jeesus vastasi heille: ”Eikö teidän laissanne ole kirjoitettuna: Minä sanoin :´Te olette jumalia`?”
35. ”Jos hän sanoo jumaliksi niitä, joille jumalan sana tuli ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin”
36. ”Niin kuinka te sanotte sille, jonka Isä on pyhittänyt ja lähettänyt maailmaan: ’Sinä pilkkaat Jumalaa’, sen tähden että minä sanoin: ’Minä olen Jumalan poika’?” Joh.10:34-36
MIKSI ”TEIDÄN LAKINNE”?
Hän on pilkallinen jakeessa 34, mutta joka tapauksessa, miksi hän sanoo: ”Teidän lakinne”? Eikö se ole myös hänen
lakinsa? Eikö hän sanonut: ”äLKää LUULKO, ETTä MINä OLEN TULLUT LAKIA TAI PROFEETTOJA KUMOAMAAN; EN MINä OLE TULLUT KUMOAMAAN, VAAN TäYTTäMääN. SILLä TOTISESTI MINä SANON TEILLE: KUNNES TAIVAS JA MAA KATOAVAT, EI LAISTA KATOA PIENINKääN KIRJAIN, EI AINOAKAAN PIIRTO, ENNEN KUIN KAIKKI ON TAPAHTUNUT.” Matt. 5: 17-18)
”TE OLETTE JUMALIA”
”Te olette jumalia:” Hän aivan ilmeisesti lainaa Psalmia 82 (jae 6) ”Minä sanon, TE OLETTE JUMALIA ja kaikki tyynni Korkeimman poikia;” Jeesus jatkaa: ”Jos hän (TS. Kaikkivaltias Jumala) kutsui heitä jumaliksi, joille Jumalan sana tuli (tarkoitti, että Jumalan profeettoja kutsuttiin jumaliksi) ja Raamattu ei voi raueta tyhjiin. (toisin sanoen – TE ETTE VOI VäITTää MINUA VASTAAN”)”
Jeesus tuntee Raamattunsa; hän puhuu asiantuntemuksella; ja hän keskustelee vihamiestensä kanssa siitä, että ”jos hyviä miehiä, pyhiä miehiä, Jumalan profeettoja kutsutaan JUMALIKSI arvovaltaisessa kirjassamme, josta ette löydä mitään vikaa, niin miksi teette minun suhteeni poikkeuksen? Kun se ainoa asia, mitä väitän itsestäni (nim. Että olen Jumalan poika), on meidän kielessämme niin vähäpätöinen kun sitä vastoin Jumala itse kutsuu muita JUMALIKSI. Vaikka minä (Jeesus) sanoisin itseäni ”jumalaksi” meidän kielellämme, hebrealaisen käytännön mukaan, ette voisi löytää minusta mitään vikaa.”
Tämä on vilpitöntä Raamatun lukemista. En anna mitään omia tulkintojani sanoille, tai selitä niitä vaikeatajuisesti!
LUKU 7
”ALUSSA”
”Missä Jeesus sanoi: ”minä olen Jumala” tai ”Minä olen Jumalan veroinen” tai ” Palvelkaa minua”? kysyin jälleen kanadalaiselta D.D:ltä. Pastori Morris veti syvään henkeä ja yritti uudestaan. Hän lainasi useammin toistettua raamatun jaetta ”Alussa oli sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala.” (Joh.1:1)
Pyydän teitä ystävällisesti ottamaan huomioon, että nämä eivät ole Jeesuksen sanoja: Nämä ovat apostoli Johanneksen sanoja (tai kuka ne sitten kirjoittikin). Jokainen Kristitty tiedemies ja Raamatuntuntija myöntää niiden olevan erään toisen juutalaisen, Filippus Aleksandrislaisen sanoja, miehen, joka oli kirjoittanut ne jopa ennen Johanneksen ja Jeesuksen syntymää. Eikä Filippus väittänyt saaneensa mitään jumalallista innoitusta niihin. Ei väliä, minkä mystisen merkityksen tuo Filippus oli liittänyt näihin sanoihin (jonka meidän Johanneksemme on plagioinut ), me hyväksymme ne sellaisenaan.
KREIKKAA EI HEPREAA
Siitä lähtien kun Uuden Testamentin 27 luvun käsikirjoitukset ovat olleet kreikaksi, kristittyjen lahko on tehnyt niistä oman versionsa ja muuttanut jopa tämän 27 kirjan valikoiman nimen ”KRISTITYKSI KREIKAN-KIELISEKSI RAAMATUKSI.”
Kysyin pastorilta, osasiko hän kreikkaa. ”Kyllä,” tämä sanoi. Hän oli opiskellut viisi vuotta kreikkaa ennen pätevöitymistään. Kysyinkin häneltä mitä ”Jumala” oli kreikaksi. Ensimmäistä kertaa se esiintyy sitaateissa ”ja sana oli Jumalan tykönä”
Hän jäi tuijottamaan eikä vastannut. Niinpä minä selitin, että ”Jumala” on HOTHEOS, joka sananmukaisesti tarkoittaa ”SE JUMALA” (määrätty, tunnettu; the God eng.) Siitä lähtien kun eurooppalainen (sekä pohjoisamerikkalainen) on kehittänyt systeemin, jonka mukaan erisnimi kirjoitetaan isolla alkukirjaimella ja yleisnimi pienellä, meillä on ollut tapana hyväksyä iso alkukirjain Jumala-sanassa.
Toisin sanoen, HOTHEOS on käännetty sanalla ”jumala” (the god eng.), mistä sitten vuorostaan on tehty - Jumala. ”No, kerrohan minulle, mitä sitten on kreikaksi se Jumalaa tarkoittava sana, joka esiintyy lainauksesi toisessa kohdassa ”Ja Sana oli Jumala”? Pastori oli yhä vaiti. Ei siksi, etteikö hän olisi osannut kreikkaa, tai että hän olisi valehdellut, vaan siksi, että hän tiesi enemmän; peli oli pelattu!
Sanoin, että sana oli TONTHEOS, joka tarkoittaa ”joku, eräs jumala”. Oman kääntämissysteemisi mukaan sinun pitäisi kirjoittaa Jumala-sana toisella kerralla pienellä alku-kirjaimella: ”jumala”; toisin sanoen TONTHEOS ”jumala” tai ”eräs jumala”, molemmat ilmaukset ovat oikeita.
Sanoin pastorille ”Mutta toisessa Korinttolaiskirjeessä (4:4) on epärehellisesti vaihdettu systeemiä ja käytetty JUMALA sanassa pientä alkukirjainta; ”(ja paholainen on) jumala
tästä maailmasta.” Kreikan HOTHEOS tarkoittaa ”tiettyä jumalaa” niin kuin Joh.1.1:ssa.
”Miksi ette ole olleet oikeudenmukaisia käännöksissänne? Jos Paavali oli nerokas (?) käyttäessään paholaisesta sanaa ”HOTHEOS”, niin miksi hän ei ”suonut” sanalle isoa alkukirjainta? Ja Vanhassa Testamentissa Herra sanoi Moosekselle: ”Katso minä asetan sinut jumalaksi faaraolle…” (Exodus 7:1)
”Miksi käytätte jumala sanassa pientä alkukirjainta ison asemasta, kun viitataan Moosekseen, vaikka käytätte isoa kirjainta tavallisessa SANA- sanassa: ”Ja Sana oli Jumala” ”Miksi teette näin? Miksi pelaatte epärehellistä peliä Jumalan sanan kanssa?” Kysyin pastorilta. Hän sanoi: ”En minä sitä ole tehnyt.” Minä: ”Tiedän, mutta puhun kristinuskon vakiintuneista eturyhmistä, jotka ovat lujasti päättäneet korotta Jeesuksen Jumalaksi käyttämällä isoja alkukirjaimia siellä, pieniä täällä, ja näin huijanneet varomattomia ihmisiä, jotka ajattelevat, että jokainen kirjain, jokainen pilkku, tauko sekä iso että pieni alkukirjain on Jumalan sanelema.
MITÄ ON JÄLJELLÄ?
KOLME AIHETTA
Voi tuskin odottaa, että tämän tyyppisessä pienessä julkaisussa käsitellään kaikkia niitä Jeesusta (R.H.) koskevia mainintoja, jotka sisältyvät Koraanin viiteentoista eri lukuun.
Voimme ainoastaan nopeasti vilkaista otetta Koraanin sisällysluettelosta. Sisällysluettelosta löydämme kolme
merkittävää aihetta, jotka eivät vielä ole tulleet keskustelussamme esille:
1) Ei ristiinnaulittu
2) sanoma ja ihmeteot
3) ennustettu Ahmed.
Ensimmäiseen aiheeseen ”ei ristiinnaulittu” liittyvän kirjasen ”Was Christ crucified?” olen kirjoittanut parikymmentä vuotta sitten. Kirjasta on tällä hetkellä painos loppunut ja siihen täytyy vielä lisätä tuoreimmat uutiset, sillä paljon on vettä virrannut sillan alta sen jälkeen kun kirja ensi kerran näki päivänvalon.
Mitä tulee yllämainittuun kolmanteen aiheeseen ”ennustettu Ahmed”, aion kirjoittaa kirjasen nimeltä ”Muhammed (pbuh) the natural Successor to Christ (pbuh) ” sen jälkeen, kun olen saanut päätökseen kirjan ”Was Christ crusified?”. Toivottavasti saan pian loppuun nämä molemmat projektit. Insha-Allah!
TIE PELASTUKSEEN
Nyt meillä on jäljellä aihe numero 2, ”Sanoma ja ihmeteot”. Jeesuksen (R.H.) sanoma oli yksinkertainen ja selkeä, samoin kuin hänen edeltäjiensä ja hänen seuraajansa profeetta Muhammedin (R.H.) sanoma, nimittäin:
”USKOKAA JUMALAAN JA PITäKää HäNEN KäSKYNSä.” Sillä Jumala, joka innoitti lähettiläitään, on muuttumaton Jumala ja Hän on oikeudenmukainen:”…sillä ei Jumala ole
epäjärjestyksen, vaan rauhan Jumala”. (Paav.1.Kirje Korinttolaisille 14:33)
Eräs lainkuuliainen juutalainen tulee Jeesuksen luokse etsiessään ikuista elämää eli pelastusta. Matteuksen sanoin: ”Ja katso, eräs mies tuli ja sanoi hänelle: ”Opettaja, mitä hyvää minun pitää tekemän, että minä saisin iankaikkisen elämän? Niin hän sanoi hänelle: ”Miksi kysyt minulta, mikä on hyvää? On ainoastaan yksi, joka on hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt.”
Ehkäpä olet samaa mieltä siitä, että jos me, sinä tai minä, olisimme tuon juutalaisen paikalla, voisimme päätellä Jeesuksen sanoista sen, että jos vain pitäisimme käskyt, pelastus olisi varmasti taattu, eikä pisaraakaan viatonta verta tarvitsisi vuodattaa. Ellei asianlaita ole näin, niin tietysti Jeesus (R.H.) oli ironinen koska hän hyvin tiesi, että aika oli lähellä, jolloin hän on antava ”lunastusuhrinsa”, ”sijais-sovintouhrinsa” (?!) ihmiskunnansyntien puolesta.
Miksi Jeesus antaisi hänelle ”mahdottoman” ratkaisun, lain noudattamisen (kuten kristitty väittää), kun oli kerran helpompikin keino tarjolla? Vai eikö hän tiennyt, mitä tulisi tapahtumaan että hänet ristiinnaulittaisiin? Eikö ennen maailman luomista tehty mitään sopimusta ”Isän” ja ”Pojan” välillä tämän vapahtavan veren vuodattamisesta (?!). Oliko hän menettänyt muistinsa?
Ei! Ei ollut mitään sellaista tarunomaista sopimusta, joka olisi liittynyt Jeesuksen. Jeesus tiesi, että on vain yksi tie Jumalan luo, ja se on juuri se, minkä hän sanoi. –PITäKää KäSKYT!
IHMETEOT – MITÄ NE TODISTAVAT?
Mitä Jeesuksen ihmetekoihin tulee Koraani ei kerro minkäänlaisia yksityiskohtia sokeasta Bartimuksesta tai Lasaruksesta tai mistään muustakaan ihmeteosta, paitsi että hän (Jeesus) puolusti äitiään jo sylilapsena.
Muslimi hyväksyy epäröimättä useimmat Jeesuksen ihmeteot jopa kuolleista herättämisen, mutta nämä ihmeteot eivät tee hänestä ”Jumalaa” tai synnytettyä ”Jumalan poikaa”, kuten kristitty asian ymmärtää. Ihmeteot eivät todista profeettaudestakaan, eivätkä siitä, onko joku uskottava vai epäluotettava.
Jeesus itse sanoi: ”Sillä vääriä Kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.” Matt.24:24
Jos väärät profeetat ja väärät Kristukset voivat tehdä ihmeet tai ihmeteot eivät todista profeetan aitoudesta tai mistään muustakaan ominaisuudesta. Johannes Kastaja oli Jeesuksen sanojen mukaan israelilaisten profeetoista suurin. Mahtavampi kuin Mooses, Daavid, Salomon, Esau tai muut. Tähän joukkoon Jeesus laski mukaan myös itsensä. Hänen omien sanojensa mukaan: ”Totisesti minä sanon teille: Ei ole vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempa kuin Johannes Kastaja…” Matt.11:11
(1) Jeesus (R.H.) katsoi kuuluvansa muiden joukkoon: Koska, eikö hän syntynytkin naisesta, Mariasta?
(2) Johannes Kastaja, KAIKKIA muita suurempi, vielä hän ei ollut tehnyt ainuttakaan ihmetekoa!
Ihmeteot eivät ole mikään mittapuu, kun tuomitaan oikeaa ja väärää. Mutta lapsellisen sinnikkäästi Kristitty väittää, että Jeesus on Jumala, koska hän herätti henkiin kuolleen. Tekeekö kuolleista herättäminen toisistakin Jumalia?
Tämä hämmästyttää Kristittyä, koska hän on sulkenut pois tietoisuudestaan ne Raamatussa kuvatut, muiden tekemät ihmeteot, jotka jättävät varjoonsa Jeesuksen ihmeteot. Esimerkiksi, Kristitty väärän mittapuun mukaan:
a) Mooses on mahtavampi kuin Jeesus, koska hän teki elottomasta tikusta elävän muuttamalla sen olomuodon kasvikunnasta eläinkuntaan: Hän teki tikusta käärmeen (2.Moos.Kir. 7,10)
b) Elisa on mahtavampi kuin Jeesus, koska Elisan pilaantunet luut herättivät henkiin erään miehen pelkästään koskettamalla ruumista. (2.Kuningasten kirja 13,21
Täytyykö minun kuvailla sinulle kokonaisen ihmetekojen luettelo? -
Mutta sairaus ei hellitä otettaan - ”Jumala teki ihmetekoja profeettojensa kautta, mutta Jeesus teki ne omin voimiensa avulla.” Mistä Jeesus (R.H.) sai kaikki voimansa? Jos kysyt Jeesukselta, niin hän kertoo meille:
VOIMA, JOKA EI OLE HÄNESTä ITSESTÄÄN
”…Minulle on ANNETTU kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Matt. 28:18
”..Mutta jos minä JUMALAN HENGEN voimalla ajan ulos riivaajia, kenenkä voimalla sitten teidän lapsenne ajavat niitä ulos?” Matt.12:28
”En minä ITSESTäNI voi mitään tehdä…” Joh.5:30
”…mutta jos minä JUMALAN SORMELLA ajan ulos riivaajia…” Luuk. 11:20
LAINATTUA VOIMAA: ”Voima,” kuten hän sanoo, ei ole hänestä itsestään lähtöisin, vaan ”se on annettu minulle.” Kuka antanut? Jumala tietysti! Kaiken toiminnan, kaikki sanat hän lukee Jumalan ansioksi.
LASARUS: Koska Jeesuksen merkittävimmästä ihmeteosta, Lasaruksen kuolleista herättämisestä on tehty niin iso asia, analysoimme tapahtumaa Johanneksen Evankeliumin valossa. On hämmästyttävää, ettei yksikään toinen evankeliumin kirjoittaja mainitse Lasaruksesta mitään. Kuitenkin kertomuksen mukaan Lasarus oli hyvin sairas, ja siksi hänen sisarensa Maria ja Martta olivat hätääntyneinä kutsuneet Jeesuksen luokseen, jotta tämä parantaisi Lasaruksen. Mutta Jeesus tuli liian myöhään, itse asiassa neljä päivää Lasaruksen kuoleman jälkeen.
HäN VOIHKAISI
Maria valittaa Jeesukselle, että jos tämä olisi tullut ajoissa, hänen veljensä ei olisi ehkä kuollut; eli toisin sanoen: Jos Jeesus pystyi parantamaan muita ihmisiä, miksi hän ei olisi
parantanut Lasarusta, joka oli Jeesuksenkin läheinen ystävä. Jeesus sanoi: ”..että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden.” Joh. 11:40
Ehtona oli siis se, että heidän piti uskoa. Eikö hän sanonutkin, että usko voisi siirtää vuoria? Hän pyytää päästä hautaan. Matkalla ”hän joutui hengessään syvän liikutuksen valtaan.” Joh.11:33
Hän ei mumissut; hän paljasti kaikki murheensa ja rukoili Jumalaa. Mutta kun hän nyyhkytti niin katkerasti, ympärillä olleet ihmiset eivät kuulleet selvästi hänen sanojaan, eivätkä näin ollen ymmärtäneet häntä. Siksi sanat ”hän voihkaisi.” Kurkottuessaan hautaa kohti Jeesus ”voihkaisi” jälleen, ehkäpä vielä hartaammin, ja Jumala kuuli hänen valituksensa (rukouksensa) ja Jeesus sai varmuuden, että Jumala täyttää hänen pyyntönsä.
Nyt Jeesus saattoi olla varma siitä ja hän määräsi, että haudan suulla oleva kivi siirrettäisiin, jotta Lasarus voisi ”palata kuolleista.” Ilman Jumalalta saamaansa varmuutta Jeesus (R.H.) olisi tehnyt itsestään narrin.
VääRINKäSITYSTEN VäLTTäMISEKSI
Maria ajattelee löyhkää, koska hänen veljensä oli ollut kuolleena jo neljä päivää! Mutta Jeesus oli luottavainen ja kivi siirrettiin. Sitten hän katsoi ylös taivasta kohti ja sanoi: ”Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut. Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat Sinun lähettäneen minut.” Joh. 11:41-42
Mitä tämä kaikki on olevinaan, näyttelemistäkö?
Miksi koko tämä näytelmä? Siksi, koska Jeesus tiesi, että nämä taikauskoiset ja narrattavat ihmiset ymmärtävät väärin ihmeteon alkulähteen. He saattaisivat pitää häntä ”Jumalana”. Elämän antaminen kuolleelle on ainoastaan Jumalan yksinoikeus. Varmistaakseen, ettei hänen kansansa käsitä väärin, hän ääneensä itkien ja voihkien rukoili Kaikkivaltiasta Jumalaa avukseen. Rukous oli sekavaa ainakin sivusta katsojien mielestä, mutta Taivaan Isä oli hyväksynyt hänen rukouksensa, ja siksi ”…kiitän.. olet minua kuullut.”
Sitä paitsi, hän sanoo: ”että sinä minua aina kuulet;” toisin sanoen, jokainen ihmeteko, jonka Jeesus teki, oli Kaikkivaltiaan Jumalan vastaus hänen rukouksiinsa. Jeesuksen ajan juutalaiset ymmärsivät hyvin hänen asemansa ja he ”ylistivät Jumalaa”, kuten Matteus kertoo meille eräästä toisesta tapauksesta jolloin juutalaiset huudahtivat: ”…antanut senkaltaisen vallan ihmisille.” (Matt. 9,8)
Todellakin, Jeesuksella on syynsä puhua kovalla äänellä. Hän sanoo ”että he uskoisivat, että sinä olet lähettänyt minut.” Se, joka lähetetään, on lähettiläs, sanansaattaja, ja jos Jumala on hänet lähettänyt, niin siinä tapauksessa hän on Jumalan sanansaattaja. Rasul-Ullah = Allahin lähettiläs.
Siitä huolimatta, että Jeesus yritti antaa oikean kuvan ihmeteon todellisesta lähteestä, tai että hän halusi ihmisten pitävän itseään vain Jumalan sanansaattajana, hänen yrityksensä, ikävä kyllä, epäonnistuivat. Väärinkäsitys
syntyi. Kristityt eivät hyväksy edes Jeesuksen yksiselitteistä vastuusta vetäytymistä eivätkä Pietarin lausuntoa, ”kallion”, jolle Jeesuksen oletettiin rakentavan kirkkonsa.
Pietari todisti vilpittömästi: ”Te Israelin miehet, kuulkaa nämä sanat: Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen MIEHEN, joka todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä, joita JUMALA hänen kauttansa TEKI teidän keskellänne, niin kuin te itse tiedätte…” Apt.2:22
EI TOIVOTON TAPAUS
Koraanissa Kaikkivaltias Jumala toistaa aivan tämän saman viestin sen jälkeen kun Maria oli saanut ilmoituksen Jeesuksen syntymästä. Kolmannessa luvussa, jakeessa 49 Allah tekee selväksi sen, että jokainen merkki, jonka Jeesus antoi ja jokainen ihme, jonka hän teki, tapahtui: ”JUMALAN SALLIMUKSESTA”
Jeesus sanoo näin, Pietari sanoo näin, ja Jumala sanoo näin; mutta jääräpäiset riitapukarit eivät halua kuunnella; ennakkoluulo, taikausko ja herkkäuskoisuus elävät sitkeästi.
Meidän velvollisuutemme on yksinkertaisesti julista sanomaa, kuuluvasti ja selkeästi, lopun jätämme Jumalan haltuun. Tapaus ei kaiken kaikkiaan ole toivoton, sillä Allah sanoo meille Pyhässä Kirjassaan: MUUTAMAT HEISTä OVAT USKOVAISIA, MUTTA USEIMMAT HEISTä OVAT JUMALATTOMIA.
Muutamat heistä: (tarkoittaa juutalaisia ja kristittyjä) on kahdentyyppisiä ihmisiä; toiset kuvataan uskovaisiksi, ja heille on tarkoitettu tämä kirja; toisia taas sanotaan
tottelemattomiksi synnintekijöiksi. Meidän täytyy siis keksiä keinot ”päästäksemme käsiksi” heihin.
Kirjallisuutemme tarjoaa sopivasti jokaiselle jotakin. Luettuasi näitä kirjoja, välitä niitä eteenpäin ystävillesi, jotka eivät ole muslimeja. Avaa Koraani ja auta kristittyjä ystäviäsi tutustumaan näihin tässä kirjassa esiintyviin jakeisiin. Sitten voimmekin kunnioittaen lopettaa Koraanin sanoihin:
Tämä on Jeesus, Marian poika, totuudensana mukanaan, jota he epäilivät. Jumalan ei sovi hankkia itselleen poikaa. Ylistys Hänelle! Kun Hän päättää asian, Hän sanoo: ”Tapahtukoon!,” niin se tapahtuu. Jumala on totisesti minun Herrani ja teidän Herranne. Palvelkaa siis Häntä! Tämä on oikea tie.
Pyhä Koraani 19: 34-36
