Imaami al-Bukhaari (rahimahu Allaah) sanoi Fathul Baaree -teoksessa (1/135):


’Abdullaah Ibn Muslimah on kertonut meille sanoneensa, että Maalik informoi meitä Yahyaa


Ibn Sa’eedista, Muhammad Ibn Ibraheemista ‘Alqamah Ibn Waqqaasista ‘Umariin (radi


Allaahu änhu) nojaten, että Allaahin lähettiläs (sal’Allaahu äleihi wa sallam) sanoi:


“Teot perustuvat aikomuksiin ja riippuvat niistä ja jokainen tulee saamaan sen mitä hän aikoi.


Joten ken teki Hijrah (maastamuuton) Allaahin ja Hänen Lähettiläänsä vuoksi niin hän teki Hijrah


Allaahille ja Hänen Lähettiläälleen. Ja ken teki Hijrah saadakseen jotain maallista hyötyä tai


naidakseen naisen niin hänen Hijrah oli sitä varten mitä hän teki sen. ”


Todellakin neuvon sinua ja itseäni omaamaan taqwaa (pelkoa) Allaahia, Mahtavaa,


Majesteettista, kohtaan avoimesti ja salassa. Neuvon meitä tekemään tekomme puhtaasti


Allaahin, Anteliaan, Kasvoja varten ja olemaan tekemättä mitään tekoa riyaa (näyttämisen)


takia tai turhaa kunniaa tai tärkeilemistä varten. Neuvon meitä pysyttelemään vahvasti


uskonnossamme koska varmasti olemme tilivastuullisia Allaahin, Mahtavan, Majesteettisen,


edessä.


Tämän lisäksi Saheehayn (eli Bukhaareessa ja Muslimissa) on ‘Adee bin Haatimin hädiith,


jossa hän sanoi Allaahin lähettilään (sal’ Allaahu äleihi wa sallam) sanoneen:


“Teistä ei ole ketään paitsi, että hänen Herransa tulee puhumaan hänen kanssaan ilman mitään


tulkkia. Sitten hän tulee katsomaan oikealle puolelleen eikä tule näkemään mitään paitsi mitä hän


on tehnyt ja hän tulee katsomaan vasemmalle puolelleen eikä tule näkemään mitään paitsi mitä hän


on tehnyt. Hän tulee katsomaan eteensä eikä tule näkemään muuta kuin Helvetin tulen vastassaan.


Joten pelätkää Helvetin tulta jopa puolikkaan taatelin kanssa.”


’Tulkki’ tarkoittaa sitä (henkilöä), joka kääntää yhdestä kielestä toiseen.


Ja ’Taqwaa’ on sana, joka on monipuolinen ja laaja, ilmaisu, joka käsittää Allaahin ja Hänen


lähettiläänsä tottelemisen.


Allaah, Mahtava, Majesteettinen, ei luonut meitä ilman päämäärää. Hän (t’äälä) sanoi,


“Luulitteko, että olimme luonut teidät turhan vuoksi ja ettei teidän ollut palattava Meidän


luoksemme?” [Sooratul Mu’minoon (23):115]


Ja Hän, t’äälä, on sanonut:


“Me olemme luonut taivaat ja maan ja mitä niiden välillä on vain totuudessa ja määrätyksi


ajaksi, mutta ne, jotka ovat epäuskoisia, kääntyvät pois saamistaan varoituksista.”


[Sooratul-Ahqaaf (46):3]


1


Pikemminkin Hän loi meidät suurta päämäärää varten. Hän, t’äälä sanoi,


”Olen luonut henkiolennot ja ihmiset vain palvelemaan Itseäni.”


[Sooratudh-Dhaariyaat (51): 56]


Palvonta Arabian kielellä määritellään alistumisella ja madaltumisella. Sanotaan, että ’Katu on


madallettu’ eli tasoitettu ja tasattu.


Koskien sen merkitystä uskonnossa, Shaykhul Islaam (eli Ibn Taymiyyah) on määritellyt sen


monipuoliseksi sanaksi, joka käsittää kaiken mitä Allaah rakastaa ja mistä Hän pitää sanoista


ja teoista joko näkyvistä tai kätketyistä.


Ihan kuin meidät olisi luotu tämän elämän päämäärää varten, syömistä, juomista ja


hauskanpitoa varten mutta sitten emme olisi tehneet sitä mistä Allaah pitää. Olisimme


kiirehtineet niitä asioita kohti, joista Allaah ei pidä. Joten meidän ei pitäisi hämmentyä tämän


maailman elämästä koska tämä elämä kestää vain vähän aikaa.


Ja hän onnistui joka sanoi:


‘Tämän elämän kesto ei ole kuin lyhyt hetki sille joka tuhlaa sen hauskanpidossa ja


pelaamisessa. Joten hänen tulisi käyttää sitä hyväkseen ja hyötyä ajastaan koska se menee


ohi kuten pilvien liikkeet.’


Pikemminkin tämän maailman elämä on itsessään hyvin lyhyt. Hän, t’äälä, sanoi:


“Tietäkää, että tämän maailman elämä on vain leikkiä, ajanvietettä, koreilua ja keskinäistä


kerskailua, rikkauden ja perheen kartuttamista. Se on kuin sadekuuro, jonka aiheuttama


vihanta kasvullisuus ilahduttaa viljelijöitä, mutta tämä sitten kuihtuukin, ja sinä näet sen


kellastuvan ja lakastuvan. Tulevassa elämässä on kuritus ankara, mutta Allaahin luona myös


anteeksianto ja mielisuosio; niin, maallinen elämä on pelkkää pettävää nautintoa.


[Sooratul-Hadeed (57): 20]


Ja Hän, t’äälä, sanoi:


“Esitä heille myös vertaus tämän maailman elämästä! Se on kuin sade, jonka Me taivaasta alas


lähetämme, niin että se imeytyy maan kasveihin, mutta sitten kaikki kuivuu korsiksi, jotka tuuli


puhaltaa hajalleen. Allaah on väkevä yli kaiken.


[Sooratul-Kahf (18): 45]


2


Ja Hän, t’äälä, sanoi:


“Tämän maailman elämä on kuin vesi, jonka lähetämme ylhäältä maan päälle, niin että se


imeytyy maan kasvullisuuteen, josta ihmiset ja karja saavat ravintonsa. Kun maa pukeutuu


kultaisiin pukimiinsa ja koristeisiinsa ja sen omistajat luulevat olevansa kaiken tämän herroja,


silloin tulee Meidän käskymme, yöllä tahi päivällä, ja Me niitämme kaiken maan tasalle, aivan


kuin äsken ei mitään olisi ollutkaan. Tällä tavoin Me selitämme merkit ihmisille, jotka


ajattelevat.


[Soorah Yoonus (10):24]


Ja seuralaisten, olkoon Allaah heihin Tyytyväinen, äärimmäinen huoli oli, etteivät he pyytäisi


paitsi Jannah (Paratiisia) ja etteivät he haluaisi muuta kuin Jannah (paratiisia).


Imaami al-Bukhaari sanoi (3/1397):


Muhammad bin ‘Abdur Raheem raportoi minulle, että hän sanoi, että ‘Affaan bin Muslim


raportoi meille sanoneensa: Waheeb raportoi meille Yahyaa bin Sa’ee bin Hayyaanista Aboo


Zur’ah:sta Aboo Hurayrah:n (radi Allaahu änhu) luvalla, että eräs beduiini tuli Profeetan (salla


Allaahu äleihi wa sallam) luokse ja sanoi: “Ohjaa minut johonkin tekoon, jota tekemällä


pääsen Jannah (paratiisiin).” Hän sanoi:


”Palvo yksin Allaahia äläkä tee shirk (liitä kumppaneita) Hänelle missään muodossa,


suorita Salaah (rukoukset), maksa pakollinen Zakaah ja paastoa Ramadhaanin


kuukautena.”


Hän sanoi, “Vannon Yhden kautta, jonka kädessä on minun sieluni etten tule koskaan


tekemään enemmän kuin tämän.” Joten kun mies lähti Profeetta (sal’Allaahu äleihi wa sallam)


sanoi,


”Ken haluaa nähdä miehen, joka on Jannah (Paratiisin) kansan joukosta niin


katsokoon hän tätä miestä.”


Niin ollen seuralaisten taso on hämmästyttävä. He kestivät ja sietivät sairauksia, nälkää,


kohtasivat kuffaar (uskottomat) miekkojensa kanssa sekä muuta. He tekivät tämän haluten


(Allaahin) palkkiota ja Jannah (paratiisia).


Mitä tulee meihin, niin Allaahille me valitamme. Tuonpuoleista varten valmistautuminen ja sitä


varten ponnisteleminen on monille miehille hyvin raskasta ja vaikeata, puhumattakaan


naisista, paitsi niille, joille Herrani on Armollinen ja Hän on Kaiken Mahtava, Armon antaja.


Varmasti ponnisteleminen ja kova työ johtaa suoralle tielle, jossa ei ole mitään vinoa.


Hän, subhaanahu wa t’äälä, sanoi,


Mutta jotka taistelevat asiamme puolesta, heidät johdatamme teillemme; sillä totisesti, Allaah on


niiden kanssa, jotka hyvää tekevät.


[Sooratul-‘Ankabut (29): 69]


3


Ja Allaah, Mahtava, Majesteettinen määräsi sitä kun Hän sanoi,


“Kamppailkaa Allaahin tiellä ponnistellen, niinkuin Hänen arvonsa velvoittaa.”


[Sooratul-Hajj (22): 78]


Ja Profeetta, sal’Allaahu äleihi wa sallam, sanoi Sahih Muslimissa Abu Hurayrah:n (radi Allaahu änhu) luvalla,


“Yritä tehdä sitä, mistä on hyötyä, pyydä Allaahin apua äläkä ole saamaton.”


Ja hänen sanansa, “Yritä tehdä sitä mistä on hyötyä” eli se, mistä on sinulle hyötyä tässä


elämässä ja tuonpuoleisessa.


Ja hänen sanansa, ”äläkä ole saamaton.” Tämä on kielto koskien saamattomana olemista ja


saamattomuus voi olla vähemmän kuin laiskuus. Se (saamattomuus) voi johtua sairaudesta,


vanhuudesta tai muusta kuin nämä. Päinvastoin kuin laiskuus jota pidetään moitittavana


ilman rajoituksia.


Laiskuus on aktiivisuuden vastakohta ja Profeetalla (sal’Allaahu äleihi wa sallam) oli tapana


etsiä Allaahilta turvaa niistä kummastakin (saamattomuudesta ja laiskuudesta). Hänellä oli


tapana sanoa,


“Oi Allaah, varmasti etsin Sinusta turvaa saamattomuudesta ja laiskuudesta…”


Tämän maailman elämän harhaluulo on sen, jolle Allaah antaa hyvän terveyden ja vapaata


aikaa eikä hän käytä tätä tavalla, mistä olisi hänelle hyötyä.


Bukhaari raportoi Ibn ‘Abbaasin (radi Allaahu änhu) nojalla hänen sanoneen, että Allaahin


lähettiläs (sal’Allaahu äleihi wa sallam) sanoi,


“On kahta siunausta, jotka monet ihmisistä menettävät: Hyvä terveys ja vapaa aika.”


Ja on välttämätöntä, että sielu on yksi kahdesta kategoriasta:


1. Joko sitä käytetään Allaahin tottelemiseen tai


2. Se ottaa vallan omistajastaan ja se johtuu siitä, että jos se ei ole hallinnassa niin se tulee


hallitsemaan itseään. Ja jos se löytää jonkun, joka tekee siitä oikeamielisen niin se tulee


olemaan oikeamielinen.


4


Ja runoilija on sanonut,


‘Varmasti nuoruus, vapaa aika ja uutuudet ovat turmeltumisen syitä henkilölle millä tahansa


turmeluksen tasolla.’


Joten yritä varjella aikaasi ja käyttää sitä kaikkea sitä varten joka on hyvää ja erinomaista


koska varmasti se on kuninkaan pää (eli tärkein asia josta pitää huolehtia hyvin) erityisesti


ennen lasten syntymää. Tämä johtuu siitä, että vapaa aikaa (ennen lasten syntymää) on


runsaasti. Tämä on päinvastoin kuin naisella, jolla on lapsia. Hänen vapaa aikansa ei ole


tällaista koska hänen vapaa aikansa on jaettu ja rikottu ja Allaahin apua haetaan.


Ja suljemme tämän aiheen runoilijan sanoilla,


’Aika on asioista arvokkain, josta huolehditaan ja jota varjellaan ja pidän sitä helpoimpana tuhlattavista


asioista.’


Ja tämä lopullinen lauselma,


’Etsi äläkä ole tyytymätön siihen mitä etsit koska etsijän vitsaus on se, että hänestä tulee tyytymätön.


Etkö ole nähnyt vesipisaraa miten se toistuvilla pisaroilla tekee jäljen massiiviseen vierinkiveen?’


5